Rasismilla valtaan, Juha Sipilä

Kun Suomessa puhutaan rasismista, ja puhutaanhan siitä, halutaan yleensä puhua rasismin vulgaareista ilmenemismuodoista koska siinä on sivistyneiden toimittajien ja sivistyneiden lehdenlukijoiden kannalta hyvä mahdollisuus toiseuttaa rasismi ja rasistit joksikin omituiseksi möröksi. Ja ei pidä toki väheksyä sitä että rodullistettujen kannalta tämä avoin rasistinen toiminta on vaarallista, ahdistavaa ja epämiellyttävää.

Mutta suomalaisen yhteiskunnan ongelma on myös se ikävä fakta että rasismi on niin syvällä yhteiskunnan rakenteissa, että kukaan toimittaja ei suostu siitä edes kirjoittamaan. Miksi kai minun pitääkin tehdä se.

Eniten nimittäin rasismista tällä hetkellä hyötyy Juha Sipilä, Keskusta, Kokoomus ja hallituksen yksityistämis- ja yhtiöittämisvimmaan luottava pääoma.

sipilä.jpg
Jostain syystä olin tehnyt tämän kuvan aiemmin ja no, se sopinee tähän varsin hyvin.

Jos palataan siihen millä Perussuomalaiset pääsi hallitukseen alunperin: avoimella rasismilla. Timo Soinille tämä toki sopi, koska Soini tiesi olevansa tarpeeksi salonkikelpoinen ja lehdistö ei koskaan pistänyt Soinia tilille siitä, että Perussuomalaisten ehdokkaat vaaleissa miltei poikkeuksetta pärjäsivät nimenomaan rasistien äänillä. Juho Eerola, Jussi Halla-aho, Simon Elo, James Hirvisaari, Maria Lohela, Sampo Terho, Teuvo Hakkarainen ja moni muu joko nousi suoraan rasistisen laitaoikeiston piireistä tai haki sieltä tukea. Lopultahan tämä porukka sitten kaappasi Perussuomalaiset Soinin alta itselleen, mutta se on toinen tarina se.

Oli selvää se että rasistinen agenda vaikuttaisi hallituksen toimintaan, mutta se oli se kompromissi mihin Sipilä ja Stubb olivat valmiita suostumaan, kunhan Perussuomalaiset eivät vaatisi mitään muuta. Tämän näkee muun muassa siitä miten hallitusneuvottelujen aikaan maahanmuuttopoliittista työryhmää veti Homma-forumilta tukensa hakenut Juho Eerola, joka neuvotteli Jussi Halla-ahon suuntaviivojen mukaisesti. Ja se sopi oikein hyvin Juha Sipilälle. jonka ainoa tavoite oli runnoa läpi pääomaa hyödyttävä leikkauspolitiikka ja lisää tukirahoja omille sukulaisilleen ja tukijoilleen.

Syyrian sodan aiheuttama pakolaiskriisi alkoi 2015 vaikuttaa Suomessakin, ja pitääkseen rivinsä kasassa hallituksen piti kiristää turvapaikkapolitiikkaa. Ja se tehtiin pääosin ohjaamalla Maahanmuuttovirasto tekemään kieltäviä turvapaikkapäätöksiä. Kun esimerkiksi syksyllä 2015 vielä 15% irakilaisista turvapaikanhakijoista sai kieltävän päätöksen, vuonna 2016 yli 80% sai kieltävän päätöksen.. Käsittääkseni luvut nykyään ovat vieläkin matalampia, koska Maahanmuuttovirasto on saanut hallitukselta marssikäskyt joita toteutetaan. Maahanmuuttovirasto toki kieltää poliittisen ohjauksen olemassaolon, mutta ilmiselväähän on että näin on käynyt, siitä huolimatta että se on täysin laitonta.

Ja motivaatio tälle kaikelle löytyy toki siitä, että hallitus oli pidettävä kasassa, kävi miten kävi. Avoimesti fasististen perussuomalaispoliitikkojen ulosanti ja tavoitteet ovat vastenmielisiä, mutta syvästi vastenmielistä on myös se, että sekä Keskusta että Kokoomus Sipilän, Stubbin ja Orpon johdolla ovat kritiikittömästi hyväksyneet tämän.

Sillä tässä on isot rahat pelissä: esimerkiksi sote-uudistus on haluttu junailla yksityisen terveysalan sijoittajien tilipäiväksi, minkälaista ei ole ennen nähty. Samalla tavalla Valtion kehitysyhtiön perustaminen antoi Sipilälle valtavasti taloudellista valtaa ja mahdollisuuksia tehdä vaikka mitä. Voidaan myös mainita Jäämeren rata, jossa on myös valtavat rahat kiinni, mutta joka ei hyödyttäisi Lapin saamelaisasukkaita yhtään, vaan päinvastoin haittaisi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Puhumattakaan siitä, miten saamelaisiin taas on hallituksen tasolla suhtauduttu toisen luokan kansalaisina, joita ei ole mitään syytä kuunnella edes kun puhutaan heidän omista maistaan joihin halutaan nyt taas kerran puuttua.

Sipilä sai leikkauslinjansa ja henkilökohtaisen menestymistarinansa, ja mahdollisuuden tehdä sukulaisistaan hieman rikkaampia. Kokoomukselle luvattiin sote-uudistuksen mukana tilipäivä, mistä muun muassa Lasse Männistö pääsee nauttimaan.

Se, että tämän hintana oli muutamia kymmeniä tai satoja ihmishenkiä (kukaanhan ei edes tiedä kuinka moni turvapaikanhakija on kuollut palautuksen jäleen, koska Maahanmuuttovirastoa ei kiinnosta seurata miten palautettuille käy), ei kiinnosta Juha Sipilää eikä Petteri Orpoa.

Ja se on yksi törkeimmistä tavoista miten suomalainen rasismi toimii. Turvapaikanhakijat olivat Keskustalle ja Kokoomukselle uhrattava pelinappula, että saataisiin rahaa omiin taskuihin.

Jos noin niinkuin satuit äänestämään jompaakumpaa puoluetta ja luit tämän: häpeä, koska se sama veri on sinunkin käsissäsi.

 

 

 

 

 

Advertisements
Rasismilla valtaan, Juha Sipilä

Miksi kaikkiin keskusteluihin pitäisi saada osallistua?

Tämä on sellainen asia jota joskus pohdin kun luen uutisia tai Twitteriä. Se on jonkinlainen ongelma se, miten hemmetin monet ihmiset haluaa osallistua keskusteluihin vaikkapa rasismista, feminismistä tai työttömyydestä ilman että niillä on minkäänlaista pohjaa osallistua niihin keskusteluihin.

Se on ilmiö joka on läsnä oikeastaan kaikissa keskusteluissa, jokaisella tasolla. Sosiaalisessa mediassa, mediassa yleensä ja arkielämässä.

Otetaan tarkastelukohteeksi sitten vaikkapa tämä H&M:n mainoskampanja jota on kritisoitu rasistiseksi. Ja minun puolestani siitä voi ajatella miten haluaa, mutta se ei ole se pointti, vaan miten siitä puhutaan.

Standupkoomikko (punchline heti lauseen alussa) Iikka Kivi otti kantaa tähän H&M:n juttuun.

kiikkaivi.PNG
Ylläolevasta linkistä pääsee näkemään päivityksen kokonaisuudessaan

Tässä nyt on jokin pielessä sitten. Palataan siihen, mutta katsotaan reaktioita tähän, valitaan esimerkiksi kaksi eri kommenttia tähän.

maryan.PNG

Onhan se aika hankala olla Maryan Abdulkarimin kanssa tästä eri mieltä. Ehkäpä rasismista puhuttaessa, sen ei pitäisi olla jonkun satunnaisen valkoisen miehen hommaa päättää että mikä nyt on rasismia ja mikä ei. Zareffin puolustus Kivelle taas on perinteistä: Kivellä on näkemys ja hänellä on oikeus puhua siitä. Fair enough, niin onkin.

Ongelma on vaan siinä, että Kiven statuksessa hän puhuu jotain siitä että suklaakarkit joiden nimessä on N-sana mutta tämä nyt ei ole lainkaan sama asia. Rodullistetut (ja myös toki ihmiset jotka ovat viettäneet rasismin tutkimuksen kanssa noin puoli tuntia joskus aikoinaan) taas huomauttavat monesti siitä että kaikki rasismi ei ole vulgaarirasismia missä käytetään aivan suoraan n-sanaa tai vastaavaa. Ja rehellisesti sanoen H&M:n paitamainoksessa ei käytetä mitään ihan ihmeellisen obskyyriä termiä vaan sanaa monkey. Sanoilla on konnotaationsa ja sanoilla on käyttöhistoriansa. Tässä kontekstissa ei ole kauheasti epäilystä siitä etteikö sanaa voisi nimenomaan tässä tulkita rasistiseksi. Ja sillähän ei oikeasti ole väliä että mikä intentio on tai ei.

Kivi kuitenkin ei luovuttanut siihen että sai kritiikkiä, vaikka päivityksessään sanoi kuuntelevansa eriäviä mielipiteitä ja on valmis muuttamaan mieltään ja sen  sellaista. Ei muuttanut.

prööt prööt kivi

Se nyt vaan sattuu olemaan sellainen juttu, että kukaan vakavasti otettava ihminen ei oikeasti usko että valkoisiin voisi suuntautua rasismia, koska rasismi on vähän jotain muutakin, niinkuin rakenteet ja kaikki sen sellainen.

Ja mikä tärkeintä: oikeasti kukaan ei sanonut Kivelle että ole valkonaama hiljaa. Enemmän Kivi sai kuulla sitä että on yksinkertaisesti väärässä.

Tässä mennään asian ytimeen: Kivi lähtee keskusteluun niin heppoisin eväin, että Wolfgang Pauli toteaisi ettei hän ole edes väärässä, koska ei puhu edes siitä aiheesta mistä muut. Hänellä ei vaan ole tietopohjaa jonka pohjalta lähteä tähän keskusteluun, vaan hänen päivityksensä jankuttaa jotain siitä miten oikeastihan olemme kaikki apinoita ja luonnontiede ja olisi väärin jos hän ei voisi kutsua rodullistettuja apinoiksi jos muita saa kutsua ja sehän ei edistä tasa-arvoa se.

Ei Kivellä ole mitään annettavaa tähän keskusteluun. Sekin on eräänlainen luonnontieteellinen fakta.

Mutta niinhän tämä tässä yhteiskunnassa menee: ne joilla on yhteiskunnallista asemaa tavalla tai toisella kuvittelevat että juuri he ovat niitä joiden pitäisi käydä näitä keskusteluja. On Sanna Ukkolaa höyhenpäähineessä puhumassa kulttuurisesta omimisesta, on Ben Zyskowicz keskustelussa työttömyydestä, on Osmo Soininvaara puhumassa köyhyydestä ja nuorten asemasta ja Pirkka Parhaat -tason kansanedustaja Mr Lothar puhumassa saamelaisista.

Keskusteluiden ulkopuolella taas on ne, joita asiat oikeasti koskettavat, paitsi silloin kun hegemonit kokevat jotain erityistä arvoa siinä että otetaan joku mukaan, yleensä vahvistamaan heidän omia argumenttejaan. Ei ole täysin sattumaa että monet rasistit pitävät sellaisista maahanmuuttajista, jotka ovat itsekin islamin vastustajia ja että mediassa tällaisia rodullistettuja nostetaan mielellään esiin.

Tietenkin asiantuntijuus aihepiireissä on asia sinänsä, mutta no, en usko että tausta standupkoomikkona antaa erityistä asiantuntemusta rasismin muodoista tai sen toiminnasta ideologiana. Kivi väittää tosin, mutta Kivi on toki siinä väärässä.

Miksi kaikkiin keskusteluihin pitäisi saada osallistua?

Natsivertauksista

Koska joudun jatkuvasti vääntämään aiheesta, jossa olen tietynkaltainen semi-asiantuntija (tein kandin Saksan Aktion T4-ohjelmasta joka oli eräänlainen prototyyppi monella tapaa myöhemmälle joukkotuhonnalle) joten selittäkäämme siis tämä tilanne auki.

kytät jyväskylä.PNG
Kuvassa poliisi pippurisumuttaa rauhallisia ihmisiä Jyväskylässä 4.9.2017. Business as usual.

Argumentti, jota on monesti esitetty viime aikoina niin Juha Sipilän, poliisijohdon kuin rasistienkin suulla on se että pakkopalautuksia tekevä poliisi vain tekee työtään. Poliisin pitää noudattaa määräyksiä ja käskyjä ja niin edespäin. Koska lakiinhan toiminta nojaa.

Poliisipäällikkö Vuola meni vielä astetta pidemmälle tässä vaatiessaan koko yhteiskunnalta kuuliaisuutta.

poliisitoope

Ja sitten ihmiset niinkuin esimerkiksi minä ja monet muut sanovat että tämähän on aika lailla samaa meininkiä kuin natseilla. Internetin laitaoikeiston pärekorit ja piparkakkutalot toki alkavat öyhöttää natsikorteista ja muusta vastaavasta, kuten he aina tekevät. Tämä on kuitenkin hyvin täsmällinen ilmaisu.

Sillä kun tutkitaan tarkemmin esimerkiksi holokaustia tai muita kansanmurhaoperaatioita mitkä natsit panivat täytäntöön, sieltä löytyy yhteneväisenä teemana se miten käskyjä ei kyseenalaistettu vaikka niiden toimeenpanijat olisivat pitäneet niitä vastenmielisinä. Christopher Browningin teoksesta Ordinary Men joka käsittelee reservipoliisipataljoonaa Puolassa, tämä teema nousee jatkuvasti esille. Natsien toimintaa ei mahdollistanut niinkään silmitön viha ja antisemitismi, vaan virkamiehien ja viranomaisten kyvyttömyys kyseenalaistaa käskyjä. On myös huomattava, että edes Natsi-Saksan kontekstissa, niitä jotka kieltäytyivät tällaisia käskyjä noudattamasta, ei rankaistu lainkaan. Täten on vähän heikko vedota että poliisille, joka kieltäytyy tulee karmeat seuraukset siitä.

Sivuhuomautuksena, tuoreempi historiantutkimus on myös osoittanut että Suomen poliisilla ei ollut ongelmaa osallistua juutalaisten kansanmurhaan, toisin kuin aiemmin on luultu.

Orjallinen luottamus siihen että määräykset, käskyt ja laki on oikeassa (holokaustin osalta laillisuus on toki erinomaisen kyseenalaista, mutta Saksan poliisilla ei ollut ongelmaa osallistua aiempaan sortoon joka oli laillista) johtaa yleensä karmeisiin lopputuloksiin.

Se, mitä poliisipäällikkö Vuola odottaa on se että ihmiset luopuvat omasta moraalistaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta jotta poliisi saa rauhassa pakata turvapaikanhakijoita kuolemanlennoille. Ja se on aivan samaa ja täsmälleen samaa retoriikkaa kuin mitä ihan todelliset, aktuaaliset ja kirjaimelliset natsit ovat historiassa käyttäneet.

Jos yksittäinen poliisi haluaa toimia oikein: kieltäydy. Sinullekin löytyy tukea täältä jos niin teet.

Natsivertauksista

Perussuomalaiset ja kuolleiden aamunkoitto

nakkimuki.jpg
Kun puolueesi kannatus on tippunut kolmannekseen mutta mukissa on vielä nakkeja

Näin sitten siinä kävi että Halla-ahosta tuli Perussuomalaisten puheenjohtaja. Halla-ahosta enemmän olen kirjoittanut täällä, mutta it’s time for some game theory. 

Tätä kirjoittaessani avoimesta ikkunastani kuuluu kovin äänekkäästi sekä voitokkaiden rasistien mölinä ja liberaalien mitä tässä maassa oikein tapahtuu –ulina. Molemmat toki ovat väärässä reaktioissaan ja kerron nyt miksi.

Ensinnäkin, liberaaleilla ei ole oikein kykyä ymmärtää sitä että joka ainoa suomalainen poliittinen puolue on täysin valmis tekemään yhteistyötä rasistien kanssa, kunhan siitä ei tule merkittävää imagohaittaa. Halla-aho on imago-ongelma koska liberaalissa Suomessa rasismia ei saa ilmaista julkisesti. Sampo Terho (rip Sampo josta piti tulla Soinin manttelinperijä) osasi olla viimeiset 10 vuotta hiljaa rasismistaan, joten Sampo Terho olisi ollut täysin luonnollinen yhteistyökumppani Petteri Orpolle ja Juha Sipilälle, noille rasistisen maahanmuuttopolitiikan pääarkkitehdeille.

Se liberaaleista, mutta entäpä sitten Persut?

Edes Edward Gibbon (saati sitten Paul Kennedy) ei osaisi kirjoittaa noinkin sujuvaa nousu ja tuho -narratiivia mistään. Palaillaan suurinpiirtein vuosiin 2009-2010. Keskustapuolue ryvetti itseään jatkuvasti skandaaleissa tuolloin ja onnistui tuhoamaan oman kannatuksensa. Kannatuksen piti mennä jonnekin, ja siitä hyötyi ennen kaikkea Perussuomalaiset, koska media päätti jostain syystä käsitellä Soinia ja Perussuomalaisia silkkihansikkain. Hieman jopa samansuuntaisesti kuin mistä Matt Taibbi kirjoitti artikkelissaan Trumpista.

Jo hieman ennen tätä, suomalainen äärioikeisto oli alkanut hakeutua Perussuomalaisten riveihin. Sieltä löytyi fasistisen Suomen Sisun porukka kuten esimerkiksi Teemu “Ikuinen kakkonen” Lahtinen, Johannes “Näytän ruotsinlaivatrubaduurilta” Nieminen, James “James Hirvisaari” Hirvisaari ja tietenkin Jussi “Kellarien kasvatti” Halla-aho. Ja monia muita, kuten se kotkalainen tyyppi joka näyttää K-menu-versiolta Jouni Hynysestä mutta jonka nimeä en muista enkä jaksa tsekatakaan tähän hätään.

Ja perussuomalaiset voitti vaalit, mutta ei mennyt hallitukseen. Kepu sai rivinsä kasaan ja perussuomalaisten kannatuskin alkoi tippua. Kevään 2015 hallitusneuvotteluissa Timo Soinille taisi valjeta että tämä on nyt se viimeinen hetki raahata ruhonsa ministeriaudin takapenkillä, koska toista ei ole tulossa.

Tässä on tosiaan tärkeää huomata se että puolueen linjan on aina päättänyt Timo Soini yksin, ei kukaan muu.

Toki Perussuomalaisilla oli tietty ongelma tässä hallitusyhteistyössä Kempeleen Mugaben ja Alexander Stubbin kanssa: puolueen pitäisi allekirjoittaa Juha Sipilän leikkausagenda ja Kokoomuksen yksityistämisagenda. Mutta näin Soini päätti tehdä, jotta saisi lopettaa uransa ainakin tietyssä mielessä huipulla. Lopputuloksena oli se että lähestulkoon yhtenä äänenä, Perussuomalaisten äänestäjäkunta haistatti paskat koko puolueelle ja palasi äänestämään demareita tai lakkasi äänestämästä. Yksinkertaistan, mutta näin se suurinpiirtein meni. Leikkauspolitiikka ei ollut tervetullut, erityisesti kun Soini oli kovasti yrittänyt esittää olevansa köyhien ja eläkeläisten asialla aiemmin. Takki kääntyi.

Käytännössä ainoa osa-alue missä Perussuomalaiset eivät myyneet periaatteitaan hallitukselle oli rasistisen maahanmuuttopolitiikan ajaminen keskellä vuoden 2015 pakolaiskriisiä. Tämä oli muulle hallitukselle toki helppo myönnytys tehdä, koska sekä Keskustapuolue että Kokoomus on aina olleet rasistisia puolueita. Perussuomalaisten kannattajakunta toki haukkuu muuta hallitusta suvaitsevaisuudesta mutta no, tästä enemmän alla. Todettakoon toki että suomalaisten pakolaispolitiikan rasistisuudesta voi helposti lukea Maahanmuuttoviraston historiikista “Mansikkamaan vartijat”, joka saa ilmaiseksi täältä. Valistakaa itseänne, rakkaat lukijat.

Kun vuosien 2015-2016 kannatuksen lasku mitattiin vuoden 2017 kuntavaaleissa, tulos oli katastrofaalinen. Valtuutettujen määrä putosi yli neljälläsadalla ja tuli kohtuullisen selväksi että ei tämä tästä enää. Ja Soini toki ilmoitti jo ennen vaaleja eroavansa puoluejohtajan tehtävästä, koska oli onnistunut tuhoamaan puolueen kannatuksen. Mitä Rotta-Timppa ei koskaan toki tule myöntämään mutta näinhän se on. Ja palaamme tähän päivään, 10. kesäkuuta hevomme vuonna 2017.

Twitterissä on nyt Halla-ahon valinnan jälkeen näkynyt paljon “tarkoittaako tämä että Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on muuttunut jyrkemmäksi?”-tyyppisiä liberaalimörköjen tuumailuja. Vastaus on ei.

Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on aina ollut rasistista, erona on ollut se että joskus aiemmin puolueessa oli muitakin kuin niitä joiden ainoa motiivi poliittiseen toimintaan on rasismi. Se vanha SMP-siipi on hävinnyt jonnekin ja tämän päivän Perussuomalaiset aktiivit ovat joko avoimia rasisteja/fasisteja tai sitten kyseessä on Tiina Elovaara. Ihan jo pelkästään siksi että ihmiset joita kiinnostaa muutkin asiat eivät löydä enää syytä äänestää puoluetta.  Eikä näköpiirissä ole sellaista poliittista muutosta, jolla tämä rasistiklikki voisi nostaa omaa kannatustaan, koska ihan oikeasti ihmisiä Suomessa kiinnostaa mahdottoman paljon moni muukin asia kuin se että tuleeko tänne turvapaikanhakijoita.

Lisätään tähän soppaan vielä Halla-ahon kyvyttömyys johtaa edes ryyppäjäisiä panimossa, hänen lähinnä avoimen vastenmielinen luonteensa ja yleinen tietämättömyys mistään poliittisesta toiminnasta (protip: jos ihmisen poliittinen ura on täynnä henkilökohtaisia saavutuksia, muttei poliittisia, kyseessä on yleensä omavoitontahtoinen broileri) niin ei se varsinaisesti mikään resepti menestykselle ole. Sampo Terho olisi ehkä osannut saada puolueen toimimaan jotenkin oikeistokonservatiivisena vaihtoehtona Keskustalle ja Kokoomukselle, mutta Halla-aho todennäköisimmin ei onnistu siinä mitenkään.

Joten voitte lakata huutelemasta että miten tämä on mahdollista ja mitä tässä maassa oikein tapahtuu. Hyvällä todennäköisyydellä tästä ei ole tulossa mitään demokratian auringonlaskua taihi fasismin yötä.

Tämä on kuolleiden aamukoitto, koska Perussuomalainen puolue on onnistunut surmaamaan itsensä Soinin egoismin ja oman uran takia.

 

 

 

 

Perussuomalaiset ja kuolleiden aamunkoitto

Valkoisen kulttuuriväen taakka

Tämä on nyt ollut hetken aikaa työn alla, ja mietin että pitäisikö kirjoittaa koko aiheesta lainkaan, mutta koska vastapuoli ei suostu lopettamaan, niin miksipä jättää kirjoittamatta. Tuorein kirjoitus liberaalilta kulttuuriväeltä (johon tämän kontekstissa voidaan laskea toimittajat varsin hyvin) on Reeta Rädyn “Lähdetkö kahville, rasisti?

Vaaditaan lisää empatiaa, sympatiaa ja ymmärrykseen pyritään. That is pretty much it, ja Räty ei oikeastaan onnistu tekemään yhtään pointtia mikä ei olisi tehty samankaltaisissa kolumneissa, artikkeleissa ja haastatteluissa noin miljoona kertaa.

norsu babby.jpg
Elefantinpoikanen syntyy noin 110-kiloisena, eli se on maailman toiseksi suurin vauva heti valkoisen kulttuurieliitin jälkeen

Sitten toki oli Pirkko Saisio, jonka lausunnot Ylelle ja Hesarille saivat kovasti ylistystä muun muassa Hommaforumilla ja muiden rasististen öyhöjen taholta. Taas mennään samoilla linjoilla: ääripäät on olemassa, tarvitaan keskustelua ja niin edespäin.

saisioLSP
Maahanmuuttajien rikostilastoista puhuminen on tosin nimenomaan sitä rasistiseen keskusteluun lähtemistä 95% ajasta, mutta mitäpä siitä. Keskustelua!

Sitten toki oli myös jo jokin aika sitten Laura Honkasalo, joka pahastui siitä että Koko Hubara kritisoi Finlandialla palkittua Oneironia sen positioista. Että kirjailijalla pitää olla oikeus kirjoittaa täsmälleen mistä haluaa ja niin edelleen plaa plaa plaa.

Ja viime viikolla (luullakseni, koska en lukenut koko tekstiä) Antti Hurskainen päätti satuttaa itsensä reunakkuuteen vertaamalla Koko Hubaraa Timo Hännikäiseen. Tätä minun on hankala kommentoida koska ei ole mitään intressejä lukea Hännikäisestä mitään, koska seriously ei. Mutta premissi on joka tapauksessa dille, ja laaja yleissivistykseni antaa minulle mahdollisuuden arvioida asioita mihin en jaksa perehtyä.

Tässä kohtaa mainittakoon, että itse tulen toistaneeksi aika paljon tässä asioita mitä rodullistetut ihmiset on julkisessa keskustelussa sanoneet monta kertaa. Kuuntelisitte vaikka Maryam Abdulkarimia, Umayya Abu-Hannaa tai Koko Hubaraa sen sijaan että kuuntelisitte minua, rehellisyyden nimissä.

Näiden kaikkien tekstien ongelma on jaettavissa karkeasti kahteen osaan.

Ensimmäisenä: suomalainen kulttuuriväki ja toimittajakunta on lähes poikkeuksetta valkoista väkeä, joilla on sosioekonomisista syistä hyvin vähän tekemistä rodullistettujen suomalaisten kanssa. Siitä johtuen kulttuuriväen rasismikeskustelut miltei poikkeuksetta joko ei ota lainkaan huomioon sitä että kyllä, eniten näkemystä tässä aihepiirissä löytyy nimenomaan rodullistetuilta. Jostain syystä minä en koe että minun pitäisi kirjoittaa kirjoja siitä miten kasvoin työväenluokkaisena 1960-luvun Kalliossa, mutta kulttuuriväki kokee että he ovat nimenomaan moraalinen auktoriteetti jota pitäisi kuunnella tässä rasismikeskustelussa koska no en edes tiedä. Jos yksikin Räty tai Saisio viitsisi kuunnella Hubaraa, joka Oneiron-keskustelussa totesi ”Suomalaisen kulttuurikeskustelun ongelma on se, ettei vähemmistöjen edustajien oma ääni tahdo päästä kuuluville”, niin se olisi jo jotain. Mutta ei, on jostain kumman syystä relevantimpaa puhua ääripäistä ja taistolaisista.

Se toinen osa johtuu oikeastaan ensimmäisestä, ja se on tämän julkisen rasismikeskustelun pohjattoman masturbatorinen luonne. Koska rodullistettuja ei kuunnella tai päästetä ääneen, jäljelle jää vain sellainen valkoisen kulttuurieliitin keskeinen lätinä siitä miten dialogia pitäisi olla. Eikä niissä keskusteluissa oikeastaan osata edes sanoa niinkin yksinkertaista asiaa kuin että miksi rasismi on paha asia. 

Toimittajat ja kulttuuriväki tuottavat keskenään tekstiä siitä että ohoh, Suomessa on rasismia, pitäisiköhän tästä keskustella, mutta se varsinainen keskustelu ei koskaan ala. Puhutaan siitä miten rasismin syitä pitäisi ymmärtää, mutta esimerkiksi minä olen jaksanut istua yliopistolla luennoilla aiheesta ja kehtaisin väittää että minulla on jonkinlainen käsitys siitä miksi ihmiset ovat rasisteja ylipäätään, sosioekonomiset ja kulttuuriset syyt ja niin edelleen ja niin edelleen. Ei minun tarvitse Pekka Haaviston tavoin tehdä PR-temppua jossa lähden Viitasaarelle flanellipaita päällä kuuntelemaan Teuvo Hakkaraisen pälätystä islamista. Ja kyllä, rodullistetut ihmiset tietävät oikein hyvin että mistä rasismi johtuu, koska he elävät siinä maailmassa joka päivä.

Akateemisella puolella voidaan pitää itsestäänselvyytenä sitä että kyllä, länsimaiset yhteiskunnat kuten Suomi ovat rasismin läpitunkemia. Eihän Suomessa vieläkään varsinaisesti olla sitä mieltä että joku ei-valkoinen voisi olla suomalainen, noin esimerkkinä. Teoriatasolla kyllä, käytännössä ei. Jokainen meistä on tavalla tai toisella rasistinen, koska me olemme kasvaneet yhteiskunnassa joka on rasistinen. Tämä rasismi ilmenee esimerkiksi juurikin sillä tavalla että valkoiset suomalaiset alkavat kokea itsensä auktoriteeteiksi jotka ovat parempia puhumaan rasismista kuin rodullistetut, koska he ovat kulttuuriväkeä ja intellektuelleja eivätkä varmasti itse rasisteja lainkaan.

Ja tässä me pääsemme oikeastaan sen ytimeen mitä Räty ja Saisio ei sano. Miksi rasismi on pahaa? 

Rasismia ei pidä hyväksyä koska se on dehumanisoivaa ja epätasa-arvoa luovaa. Liberaalissa diskurssissa taas rasismi an sich on paha koska rasismi on jokin hyvin abstraktilla tasolla paha asia jota harjoittaa lähinnä se Toinen, joka seisoo MATUT ULOS -kyltin kanssa Rautatientorilla. Mikä nyt tekee toki tästä koko ymmärtämiskeskustelusta vähintäänkin absurdia, koska liberaali kulttuuriväki ei edes osaa sanoa miksi vastustaa noin nimellisesti rasismia mutta sanoo että pitäisi ymmärtää sitä.

Ja tämä kaikki palautuu siihen että julkisen rasismin läsnäolo aiheuttaa sekasortoa ja yhteiskunnallista turbulenssia mistä liberaali kulttuuriväki ei pidä, joten heidän ratkaisunsa on lähinnä yrittää hiljentää antirasistit, koska myös antirasismi aiheuttaa yhteiskunnallista turbulenssia kyseenalaistamalla valkoisen ylivallan. Myöskin toki se että antirasistit yleisesti ottaen kyseenalaistavat sen, että tämä on keskustelu joiden valkoisten hyvin toimeentulevien ihmisten pitäisi käydä, ei sovi kulttuuriväelle, koska kulttuuriväki on tosiaan isoja vauvoja jotka haluavat olla äänessä jatkuvasti, vaikkei heillä olisikaan mitään relevanttia sanottavaa.

Voi ei.

 

Valkoisen kulttuuriväen taakka

Voitaisiinko lopettaa keskusteleminen?

turkkila

Palaisin tässä ensin vuoteen 2015 ja reaktioon Olli Immosen rotusotahöpinöille. Suuressa viisaudessaan silloin Meillä on unelma -mielenosoituksen järjestäjät päättivät kutsua Matias Turkkilan puhumaan mielenosoitukseen, siitä huolimatta että Turkkila on perustanut rasistisen Hommaforumin ja toimii rasistisen puolueen puoluelehden päätoimittajana. Tosi hyvä idea, eikö.

Anarkistiset toverit jotka sattuivat olemaan eturivissä buuasivat Turkkilan hiljaiseksi ja koomikko Ali Jahangiri poltti päreensä tällaisesta epäkohteliaisuudesta.

Kuten Iltalehti aiheesta kirjoitti:

“buuauksen keskeutti jo aiemmin esiintynyt koomikko, Ali Jahangiri. Jahangiri kehotti huutelijoita kuuntelemaan, mitä Turkkilalla oli sanottavanaan.

– Nyt turvat kiinni, meillä on mahdollisuus dialogiin, Jahangiri muistutti kuulijoita.”

Tuosta on nyt jo melkein kaksi vuotta mutta se hyvin pitkälti antoi osviittaa tulevasta. Elokuussa 2015 pakolaiskriisi lähti aktualisoitumaan Suomessa, ja vaikka tulijoiden määrä siitä onkin vähentynyt, avoimen rasismin määrä ja maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta tuntuu kasvavan jatkuvasti. Syksyllä 2016 Suomen vastarintaliike- natsijärjestön aktiivi Jesse Torniainen potkaisi Jimi Karttusta Elielinaukiolla ja Karttunen menehtyi. Pian oltiinkin taas seisomassa Senaatintorilla huutamassa että peli poikki, hallituksen ja viranomaisten pitää reagoida tähän.

Kaikki tämä oli pohjattoman turhaa. Hallitus on jatkanut rasistista politiikkaansa, viranomaisia ei kiinnosta rasistinen rikollisuus, eduskunta ja puolueet on yhä täynnä rasisteja. Turvapaikanhakijoita vastaan tehdään polttopulloiskuja mutta oikeudesta ei erityisen kovia tuomioita niistä tule. Niistä jopa puhutaan mielenilmaisuina.

Voidaan järjestää montakin A2-keskusteluohjelmaa jossa päästetään rasismin vastustajat ääneen, mutta samalla studioon kutsutaan aina rasisteja. Paitsi että koska rasismi on salonkikelpoista Suomessa silloin kun kutsuu itseään maahanmuuttokriittiseksi, niin rasismin kannattajat saavat mediassa esiintyä sillä nimellä.

Ehkä olisi aika todeta että keskustelua on turha käydä tästä, koska mediaa kiinnostaa lähinnä katsoja- ja lukijamäärät ja siksi tykätään tehdä raflaavia juttuja siitä millaisia nämä ääriliikkeiden edustajat oikeasti on. Jossain tapauksissa toki median edustajat kuten Ilta-Sanomien Ulla Appelsin, tukevat suoraan rasistisia liikkeitä ja valtion rasismia kannattamalla sitä omissa medioissaan ehdoitta.

Täällä ei ole mitään keskustelua käytäväksi. Täällä ei ole mitään demokraattista prosessia jolla voitaisiin korjata se asiantila, että äärioikeisto on saanut Suomessa suuren vaikutusvallan median ja puoluepoliitikkojen tuella. Meillä on sellainen asiantila missä Perussuomalaisten johtoon pyrkivää Jussi Halla-ahoa ei sanota fasistiksi vaikka Halla-aho on vuosikaudet kuulunut fasistiseen järjestöön. Toimittajilta tuntuu ylipäätään puuttuvan kokonaisuudessaan kyky käsitellä sitä ajatusta, että uusliberaalin ideologian oikealla puolella on oikeasti äärioikeisto. On mukavampi jankata kahdesta ääripäästä kuin sisäistää se että toisella puolella on tavallisia ihmisiä ja toisella puolella sieg heilia huutavia kuulapäitä.

Minua ei kutsuta koskaan minnekään puhumaan mistään, koska en ole kukaan, mutta ne satunnaiset lukijat jotka olette sellaisia ihmisiä jotka jonnekin kutsutaan: jos teidän oletetaan käyvän keskustelua Matias Turkkilan, Jussi Halla-ahon tai Timo Hännikäisen kanssa, älkää menkö. Älkää luoko sellaista ilmapiiriä missä äärioikeistolaiset saavat osallistua keskusteluun muina miehinä muiden joukossa. Hännikäisen tapauksessa nyt voitte myös kysyä itseltänne että kannattaako sitä keskustella ihmisen kanssa jonka kontribuutio yhteiskunnalle on huutaa päissään Facebookissa feministeille törkeyksiä kerta toisensa jälkeen.

Se keskustelu joka tulisi käydä on täysin toinen. Meidän pitäisi keskustella siitä millä keinoilla äärioikeistolaisuus tukahdutetaan, miten se on mahdollista ja miten se toteutuu. Meidän pitää ennen kaikkea päästä eroon siitä ajatuksesta että yhteiskunnallinen keskustelu on päämäärä sinänsä, koska se on heikkojen liberaalien ajatus, missä yksi keskusteluohjelma saa rasistin tajuamaan että hän on väärässä. Se ei tapahdu koskaan.

Lisäksi, niinkuin olen sanonut aika monta kertaa, lakatkaa vetoamasta poliisiin koska poliisi on rasistinen ja poliisi tukee äärioikeistoa. That’s all.

 

 

Voitaisiinko lopettaa keskusteleminen?

Vihreä lanka – rasismia liberaaliuden varjolla

vihreälanka1.PNG

Näin alkaa Minna Rajainmäen kirjoitus Vihreässä Langassa, tuossa Vihreiden pää-äänenkannattajassa. Menkää lukemaan se ennenkuin jatkatte. Minäkin luin. EDIT: Lukekaa sitten myös Gelawej Viyanin bloggaus aiheesta koska se on olennaisesti tärkeämpi ja parempi kuin tämä oma kirjoitukseni.

Perataan sitä hieman, noin pintapuolisesti, koska se lienee tarpeellista. Perusongelmahan tässä on että tässä näkyy hyvin ne asenteet mistä Sara Ahmed ja Slavoj Žižek puhuu sivistyneenä rasismina. Turvapaikanhakijoita ei yksilöinä tässä loukata, eikä käytetä sinänsä avoimen rasistista kieltä. Mutta kirjoittaja asettaa itsensä turvapaikanhakijoiden yläpuolelle ja esittää oman arvionsa esimerkiksi turvapaikanhakijoiden avun tarpeesta objektiivisena totuutena. Ja anekdotaalisen kokemuksensa turvapaikanhakijoiden halusta tehdä töitä myös jonain absoluuttisena totuutena.

Ehkä loppujen lopuksi raskauttavin osuus siitä tekstin rasismista ilmenee tästä, mistä ilmenee myös Vihreille tyyppinen äärimmäisen tunkkainen käsitys siitä millainen yhteiskunnan pitää olla.

vihreälanka3.PNG

Sanotaan se niinkuin se on: Rajainmäki kannattaa sitä että turvapaikanhakijoista tehdään toisen luokan kansalaisia joilla ei kerta kaikkiaan ole samoja oikeuksia kuin muilla maassa olevilla. Myös, you know, Rajainmäen ideat on perustuslain vastaisia, koska Suomessa olevalla ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa. Ei turvapaikanhakijaa voida pakottaa asumaan jossain siihen tarkoitukseen valitussa ghetossa. Myös toki tämä “y-tunnus, yrittäjästatus ja yhteiskuntaoppia”-jutut kertoo sen karun totuuden että turvapaikanhakijoihin halutaan suhtautua resurssina ja sivuutetaan se että kaikilla ei siihen rahkeita ole. Miten vaikka fyysisesti vammautunut tai PTSD-oireista kärsivä turvapaikanhakija ryhtyy samantien yrittäjäksi?

Ja sitten tietty Maassa maan tavalla on perinteisempiä rasistisia hokemia. Sama rasistinen kielenkäyttö näkyy muutenkin artikkelissa vahvasti ilmaisuissa kuten hyysäys, minä veronmaksaja, ylimielisyys [viitaten turvapaikanhakijaan] ja lahjoitan heille aikaani korvauksetta. Good for you, Rajainmäki. Toivottavasti koet itsesi suureksikin hyväntekijäksi ja positiosi kilometreittäin turvapaikanhakijoiden yläpuolella olevaksi.

Tästä oli Twitterissä jonkin verran keskustelua. Juho Laitalainen MoonTV:ltä ensimmäiseksi huomautti että kirjoittaja voisi hyvin olla joku persu. Vihreän Langan päätoimittaja Riikka Suominen ei taas nähnyt jutussa mitään vikaa. Onneksi Elina Sorsa kommentoi sen mitä itsekin ajattelin ja näytän sen nyt tässä koska sitten minun ei tarvitse itse sanoa.

vihreälanka4.PNG

 

Missä nyt sitten päästään oikeastaan siihen asian ongelmalliseen ytimeen. Vihreän Langan päätoimittaja sanoo että käsitellään monelta kantilta maahanmuuttoa, mikä, kuten kaikki tiedämme, tarkoittaa sitä että annetaan rasisteille tilaa ja muutetaan koko keskustelua vielä vähemmän tolkulliseksi. Mitään ongelmaa tässä ei nähdä, koska kukaan ei ole käyttänyt alatyylisiä ilmaisuja johon Vihreän langan lukijakunta reagoisi. Sen sijaan Vihreän langan lukija voi, minkä Juhana Vartiaisen kehumiselta ennättää, jakaa tätä facebookissa ja todeta että hyvää pohdintaa. 

Vinkkinä: jos Hommaforum on tekstisi kanssa samaa mieltä, olet mämminyt.

vihreälanka2.PNG

Lopuksi vielä todettakoon että aika moni tuttuni on reagoinut siihen että jos Vihreät on perinteisesti se puolue jota pidetään noin sosiaaliliberaalina ja skarpin edistyksellisenä, niin tämä on kaikkea muuta kuin sitä. Toivottavasti tällaiset ulostulot näkyy siinä että jotkut jää kotiin eivätkä anna ääniään Vihreille. Meillä on jo tarpeeksi rasisteja politiikassa ilman että sinne pitää viedä lisää Vihreitä rasisteja.

 

Vihreä lanka – rasismia liberaaliuden varjolla