“Kansallismielinen” poliittinen toiminta – ja mihin se kaatuu

marso
Mun piti itse asiassa laittaa joku ihan toinen kuva tähän mutta laitoin nyt tän kun se tähän tuli.

Miksi Suomessa ei ole todellisuudessa toimivaa militantimpaa äärioikeistolaista liikettä PVL:n ulkopuolella? No, lähinnä siksi että kukaan niissä kuvioissa jotka lähti vuoden 2015 Rajat kiinni -mielenosoituksista ei osaa yhtään mitään.

Tästä tuli lyhyt blogaus.

Mutta siihen on vähän pidempikin vastaus. Keskeisin syy siihen lienee tosiaan se miten siinä liikkeessä ei ole ketään joka ymmärtäisi poliittisen toiminnan luonteesta tai metodeista mitään. Sen sijaan liike on keskittynyt luomaan jonkinlaista faksimiliaa poliittisesta toiminnasta, jonka olisi tarkoitus tehdä… jotain.

Otetaan esimerkiksi Suomi Ensin -liike jota luotsasi Marco de Wit viime vuonna. Tai ainakin käytännössä, itse järjestö oli hajonnut suurinpiirtein kolmeen osaan ja riiteli keskenään. Helmikuussa 2017 keksittiin että pidetään mielenosoitusleiriä Helsingin keskustassa niin kauan kunnes turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiri puretaan tai kielletään tai jotain. Ennen tätä Suomi Ensin -liike oli pääosin osoittanut mieltä vastaanottokeskusten edessä ja Itäkeskuksessa.

Mielenosoitusleiri joutui siirtymään pariinkin otteeseen ja sitä toimintaa karakterisoi lähinnä ohikulkijoiden pahoinpitely, taukoamaton juopottelu sekä kaiken tämän filmaaminen livenä youtubeen. Jossain välissä päätettiin että pääpaino tässä on se että tämä on osa MV-lehden päätoimittajan Ilja Janitskinin presidentinvaalikampanjaa ja ryhdyttiin keräämään kannattajakortteja tätä toimintaa varteen.

iljardisuunnitelma.PNG
(vaalijulisteen kuva oli muuten nyysitty Yleltä)

Jossain kohtaa sitten kun tämä Suomi-Maidan oli jo hiipumassa, Ilja Janitskin itse Andorrasta käsin osallistui livestreamiin jossa keskusteltiin siitä miten pari liikkeen aktiivia olivat olleet keräämässä kannattajakortteja Keravalla, ja Janitskin (päissään) julisti että juu eiköhän tämä ollut tässä että ei kyllä presidentinvaaleihin olla kumminkaan menossa. Samassa kontekstissa Janitskin myös valisti alamaisiaan siitä että mitä “kasipallo” tarkoittaa kokaiininkäyttöslangissa.

Noin itse jos ajattelee, niin se voisi olla melko turhauttavaa ja suututtavaa työskennellä jonkun sellaisen ihmisen vaalikampanjan eteen, joka päättääkin sitten kopsuissaan että eöäh emmä jaksakaan. Liikkeen keskeisimmät hahmot (jotka toki ovat nykyään riidoissa keskenään), Panu Huuhtanen ja Marco de Wit jatkavat yhä toki Ilja Janitskinin kannattamista, ja esiintyvät Pasilan oikeustalolla tukimielenosoituksissa, mistä Janitskin on itse täysin irtisanoutunut.

Koostan ehkä joskus jonkinlaisen yleiskuvan MV-vyyhdistä jos jaksan, mutta se alkaisi olla liian lähellä todellista saastaista journalismia.

Mutta, totuus velvoittaa: noin kymmenisen täysikäistä ja oletettavasti oikeustoimikelpoista ihmistä on käyttänyt suurinpiirtein kaiken aikansa sitten vuoden 2017 siihen, että ovat käkkineet Helsingin keskustassa erinäisissä mielenosoituksissa, joiden tavoitteet ovat enemmän tai vähemmän epäselvät, ja silloin kun ne eivät ole epäselvät, ne ovat täysin olemattomat.

iljardi
Äärimmäisen uskottava mielenosoitus

Suomi Ensin -liike ja sen loputtomat iteraatiot ovat lähinnä jonkinlainen imitaatio siitä mitä poliittinen toiminta on. Liike kopioi toimintamallinsa kaikilta muilta toimijoilta, telttaleirejä ja mielenosoituksia myöten. siinä toivossa että imitaatio kantaisi hedelmää. Tämä toimintamalli on niin vahva, että Suomi Ensin on järjestänyt vastamielenosoituksia mielenosoituksille, jotka ovat vastustaneet ISIS-terrorismia, ihan pelkästään siksi että pääsisi osallistumaan.

Suomi Ensin on pääosin poliittinen lastikultti, joka toistaa samaa kuviota loputtomiin, siinä toivossa että poliittisen toiminnan esittäminen saisi aikaan jotain. Sen sijaan se tuottaa lähinnä viihdettä Punk in Finlandille ja työtä oikeuslaitokselle.

Siksi sillä ei ole mitään todellista agendaa tai edes sidosta todellisuuteen.

Advertisements
“Kansallismielinen” poliittinen toiminta – ja mihin se kaatuu

Suoraa toimintaa, aktivismia ja liberaaleja narratiiveja

Jännä viikko ollut, tavallaan! Ensin joku lykkäsi tuleen Bar Rock Bearin omistajan autot, sitten oli itsenäisyyspäivä ja alpakkasalaliitto ja joku vielä kehtasi nyysiä Lauttasaaresta liput saloista ja poltti ne näyttävästi videolla! Huh huh nimittäin ihan mielettömät fiilikset.

spränga (1)
Tolkun Ihmiset

Ja sitten alkaa taas se “tuomitsetko sinä tämän” ja “onko sinusta asiallista vahingoittaa muiden omaisuutta”-hommat ja myös tietty “olen juonut kaiken liiman ja vihervasemmistolla ei oikeasti ollut yhtään alpakkaa”-jutut. Emme sano enää tässä kyllä alpakoista mitään paitsi että hyvinhän se Pahkala veti.

Sekä autojen polttamisessa että lippujen polttamisessa tietty reaktio on aina sama: tällä ei kyllä saada aatteelle kannatusta. Ja sehän on noin wolfgangpaulilaisittain ei edes väärässä. Se on täysin asian sivusta. Ja nyt, vaikka äänestäisit Kokoomusta tai Vihreitä niin lue loppuun ihan huolella.

Politiikkaa voi tehdä monella tavalla, sekä parlamentaarisella ja ulkoparlamentaarisella tasolla. Konventionaalisesti puoluepolitiikkaan osallistuva voi olla aktiivinen puolueessa ja saada omia näkemyksiään ohjelmiin yms ja sitä kautta jotain toteutettua omassa kunnassaan tai jopa valtakunnantasolla. Voi myös olla kansalaisaktiivi, joka harjoittaa lobbausta taihi painostusta eduskunnan suuntaan vaikkapa kansalaisaloitekampanjalla tai vastaavalla. Näissä on yhteinen piirre se että näissä kaikissa tarvitaan väistämättä julkisen mielipiteen muokkausta suopeaan suuntaan, koska edustuksellisessa demokratiassa melko harvoin poliittiset puolueet uskaltavat mennä sellaisille linjoille, joille ei ole minkäänlaista kannatusta. Monesti se ratkaisee, että pienempi määrä ihmisiä oikeasti kannattaa tai vastustaa jotain asiaa, mutta monet ovat väliinpitämättömiä sen suhteen. Tämä toimii niin hyvässä kuin pahassakin: tasa-arvoinen avioliittolaki toteutui koska pohjimmiltaan hyvin monia ihmisiä ei erityisemmin kiinnosta että onko sellainen olemassa eivätkä vastusta lain muutosta. Samaan aikaan pieni mutta äänekäs lauma rasisteja on pystynyt Perussuomalaisten kautta vaikuttamaan maahanmuuttopolitiikkaan, ja se on maksanut ihmishenkiä.

Mielipiteenmuokkauksesta ei ole kyse silloin kun tehdään suoraa toimintaa, on se sitten laillista tai laitonta. Jos ammattiliitot haluavat yleislakolla kaataa hallituksen, se on täysin laillista, mutta ei nojaa siihen että yleinen mielipide kääntyisi välttämättä liittojen puolelle: se riittää että omat luottavat niin paljon että siihen lakkoon menevät.

Laittomassa toiminnassa pätee sama periaate: siinä ei muokata mielipiteitä, vaan tavoitteet on täysin toisaalla. Jos Bar Rock Bearin vessanpöntöt tukitaan ja omistajan autot poltetaan, tarkoituksena on nimenomaan aiheuttaa vaikeuksia baarin omistajalle, niin suoraan ja niin paljon kuin vain on mahdollista. Sama juttu muinaisten turkistarhaiskujen ja meijeriautojen polttamisen kanssa: siinä isketään talouteen. Ja ottaen huomioon sen että turkistarhaajien määrä on pudonnut koska EVR:n iskut aiheuttivat huomattavaa taloudellista riskiä samalla kuin kansalaisaloite-lähestymistapa turkistarhauksen kieltämiseksi epäonnistui totaalisesti, voiko kukaan sanoa ettei laiton suora toiminta voi olla menestyksellistä? Voit olla sitä mieltä että se on väärin ja se on ihan fine olla sitä mieltä, noin yleisesti, mutta ei kannata aina miettiä asioita sen kautta että omasta mielestä moraalisesti oikea keino on ainoa toimiva keino. Se on vähän toopea hommaa se.

Eihän se toki aina ole eikä se ole välttämättä edes kovinkaan merkityksellistä. Lauttasaaren lippurovio nyt on tietynkaltainen symbolinen teko, jota kukaan ei hetken päästä muista, todennäköisesti. Etukäteen ei koskaan tiedä mikä vaikutus on.

Mitä ei pidä tehdä jos tukee ihmisten päämääriä mutta ei välttämättä keinoja niihin: ei pidä liittyä tuomitsevien joukkoon pelkästään siksi että sitä odotetaan. Ei pidä lähteä siihen liberaaliin narratiiviin mukaan että kaikki olisi mielipiteenmuokkaamista, koska se ei sitä ole. Jos ei halua olla solidaarinen jonkun keinoja kohtaan, voi olla vaiti. Varsinkin jos sinulla ei ole varsinaisesti mitään henkilökohtaista moraalista näkemystä siitä että joku olisi toiminut väärin, mutta koet että pitää tuomita koska sitä odotetaan. Voisit toki myös vähän miettiä sitä että mikä on näppäimistön tai älypuhelimensa äärestä paheksuntansa ilmaisevan rooli. Se on tollon rooli. Hyvä on olla, kun on nolla, jolla ei ole mitään merkitystä siinä mitä oikeasti tapahtuu kun joku päättää ryhtyä laittomaan suoraan toimintaan. Ainoa asia jota tapahtuu kun päättää esimerkiksi tuomita suoran toiminnan natseja vastaan, on se että tulee osallistuneeksi sen kohinan tuottamiseen joka peittää alleen faktat siitä mitä natsit on, mihin natsit pyrkivät ja miksi heitä vastustetaan ylipäätään.

Se kynnys on nimittäin aika korkea ja sellainen minkä yli en itse mene. Mutta sellainen ihminen joka päättää ottaa lastin sytytyspaloja mukaan ja pistää jonkun autot tuleen, se ei toimintamalliaan muuta siksi että jotkut Ylen toimittajat tai yritysviestintäkonsultit tai vihtiläiset konepajayrittäjät paheksuu sitä Twitterissä tai Facebookissa. Ja olen aika varma siitä että myöskään se, joka käy polttamassa nipullisen lippuja ja videoi sen välitä siitä paheksunnasta.

Joten olisi aika korkea aika olla vastailematta näihin “tuomitsetko tämän”-tyyppisiin kysymyksiin.

Suoraa toimintaa, aktivismia ja liberaaleja narratiiveja

Perussuomalaisten toinen hajoaminen?

Lukijalle: tässä tekstissä käytetään natsi-termiä tosi löysästi koska mua väsyttää liikaa enkä jaksa tehdä tarkkoja lajimääritelmiä.

Olen kirjoittanut vähän liikaa juttuja viime aikoina sen perusteella mitä somessa on näkynyt, mutta tulipa tässä mieleen kun näin nämä kuvankaappaukset siitä mitä Oulun persujen sihteeri Esa Paloniemi jakaa omalla Twittertilillään. Kuvankaappauksista kiitos twitterhenkilö Dimitri Gurbanoville joka säästi minulta omien kuvankaappauksien ottamisen vaivan.

Persut toki virallisesti sanoutuvat liimanjuojanatsien mustanaamiokerhoista irti:

psvastaus.jpg
ok

Se mitä tämä blogaus ei käsittele on sitä miten Persuissa on aika vahva natsiedustus ja jopa ei-natsit persuissa symppaa natseja jonkinkaltaisina aateveljinä. Sen me tiesimme jo. En myöskään odota että Persut koskaan tätä myöntäisivät tai tuomitsisivat natsitouhut tai mitä helkkaria nyt sitä jossain liberaalissa maailmassa vaaditaan.

Paljon mielenkiintoisempi asia on se mitä natsien läsnäolo puolueessa nyt tarkoittaa, kun puoluejohtajaksi nousi kesällä Jussi Halla-aho jota pidän poliitikkona taitamattomana ja ihmisenä epäkelpona. Lyhyt katsaus viimeisen kymmenen vuoden aikaiseen äärioikeistoskeneen seuraa.

harmaa kalpee.jpg
kristus.

Suurinpiirtein tuossa vuoden 2008 paikkeilla suomalainen äärioikeisto löysi toisensa Hommaforumin kautta, tavalla mitä esim. Suomen Sisu ei kyennyt koskaan tekemään. Äärioikeisto on aina ollut ideologisesti levällään kuin Jokisen eväät. Yhdistäviä piirteitä on aina ollut, mutta myös suuria eroavaisuuksia. Hommaforumilla oli niin antisemiittejä kuin Israel-faneja, niin skinheadeja kuin Batistini-pukuisia intel intek inteklek, eikun, älykkönatseja ja niin eespäin. Perinteisesti nämä tyypit eivät ole osanneet pelata oikein hyvin yhteen, kun linjaerot käy jossain vaiheessa yleensä liian suuriksi. Kaikkia näitä päätyi Perussuomalaisiin siinä vaiheessa kun natsit lähtivät joukolla politiikkaan “maahanmuuttokritiikin” varjolla.

Soinin aikaisessa puolueessa näillä kaikilla oli rinnastettava positio, missä Hommasta ja Suomen Sisusta itsensä puolueeseen kammennut äärioikeistolainen siipi oli usein napit vastakkain muiden persujen ja Soinin kanssa. Altavastaajapositio puolueen sisäisenä oppositiona yhdistää monesti mukavasti.

Mutta sitten kesällä Soini uhmasi märkää ja hävisi ja sössi puolueensa hallinnan Halla-aholle ja sakealle Huhtasaari-Hakkarainen-Eerola-triolle. Tilanne toki elää yhä, mutta monilla tasoilla persuista on käynyt ja käy yhä joukkopako niiden osalta joilla oli jotain muutakin agendaa kuin rasismi ja äärioikeistolaisuus. Veikkaisin että Perussuomalaiset eivät ole enää esimerkiksi vanhalle SMP-aktiiville relevantti vaihtoehto.

Puolueessa ei ole enää oppositiota vaan nyt äärioikeistolaiset ovat puolue. Siitä saattaa helposti seurata ongelmia, kun vanhat ristiriidat alkavat nousta pinnalle ajan kuluessa. Halla-aho on esimerkiksi markkinaliberaali siinä missä monet muut äärioikeistolaiset ovat monilta osin lähinnä rasistisia sosialidemokraatteja, mitä tulee mielipiteisiin esim. hyvinvointivaltiosta. Ja tällaiset antisemitismin ja Israel-fanituksen yhteentörmäykset on myös aika varmoja. Noin historiallisesti katsoen, se että viha maahanmuuttajia kohtaan yhdistää äärioikeistolaisia ei ole kauhean pitävä liima tämänkaltaisissa tilanteissa.

Halla-aho, toisin kuin Soini, ei myöskään varsinaisesti voi yrittää hillitä avointa natsismin kannattamista puolueen sisällä koska se on se pohja miltä hän kampesi itsensä valtaan. Halla-aholla on myös se ongelma että natsien parissa hän ei ole varsinaisesti yleisesti arvostettu aivan kaikkialla: liian harmaa, liian varovainen, liian karismaton ja ennen kaikkea: Halla-aho ei ole itse natsi. Halla-aho edustaa sitä äärioikeistolaista sukupolvea jolle avoin natsismi ei ole tarkoituksenmukaista.

Jos Halla-aholle nousee haastaja, se nousee väistämättä Perussuomalaisten kaikkein kaukaisimmasta oikeasta laidasta, ja sitä puolue ei välttämättä kestä, vaan hajoaa.

Perussuomalaisten toinen hajoaminen?

Koko Tampere Vihaa Natseja, eli Antifa ja miksi se pelottaa

Teen Vogue julkaisi hyvän jutun Antifasta, ja kun kerran Tampereen viime lauantainen mielenosoitus herätti niin paljon huomiota ja pahaa verta mediassa taas kerran, on aika puhua Antifasta.

Huomioksi tässä alussa, koska ette kuitenkaan lue artikkelia: On asioita mitä Antifa ei ole. Antifa ei ole järjestö. Antifa ei ole vasemmistoliittolainen. Antifa ei myöskään ole terroristiorganisaatio (koska no, se ei ole organisaatio). Huomioksi myös: allekirjoittanut ei ainakaan toistaiseksi ota osaa mihinkään militanttiin toimintaan koska on laiska. Pitäisi myös ostaa hiihtomaski jos haluaisi vetää natseja turpaan enkä ole löytänyt sopivaa.

Sen sijaan Antifa on kattokäsite ja kuten artikkelissa sanotaan, koulukunta. Antifana voidaan viitata esimerkiksi juurikin vasemmistoradikaaliin toimintaan, joka on militanttia itsepuolustusta fasismia vastaan. Sen puitteissa hylätään ajatus että valtion ja viranomaisten tehtävä on pitää fasistit kurissa. Palaan ehkä tähän myöhemmin.

Antifalogo.svg (2).png

Tampereen mielenosoituksessa oli heitetty muutama savupommi ja natsit pahoinpitelivät sivullisia ja vastamielenosoittajia, niinkuin tapana on. Mielenosoituksen järjestäjät toki “irtisanoutuivat väkivallasta” samantien niinkuin tapana on. Olisi ehkä voinut osoittaa solidaarisuutta natsien pahoinpitelemille sen sijaan että suojaa oman selustansa.

Oliko tästä mitään hyötyä mielenosoituksen tai fasismin vastustamisen kannalta tästä irtisanoutumisesta? Ei tietenkään: valtaapitävät, poliisi ja liberaalit leimaavat joka kerta mielenosoitukseen lähtevät äärivasemmistolaiseksi.

Mielenosoittamista

Saku Timonen tiivistää melkoisen hyvin tämän uutisoinnin omassa blogissaan joten ei siitä sen enempää. Tietynkaltaiset reaktiot mielenosoitukseen (joka tosiaan oli rauhanomainen, ehkä liiankin) taas tiivistyy hyvin tässä Aamulehden Tuomas Rimpiläisen twiitissä aiheesta.

rimpiläinen.PNG

Rimpiläinen sivuuttaa sen että viime vuosina on ollut suuria rasismin- ja fasisminvastaisia mielenosoituksia jotka ovat keränneet tuhansia ihmisiä. Olli “Rahowan Todistaja” Immosen rotusotapuheiden jälkeen oli liberaalilta pohjalta kasattu Meillä On Unelma, jossa oli 15 tuhatta ihmistä. Saman teki myös Peli Poikki -mielenosoitus joka keräsi suurinpiirtein saman verran ihmisiä Senaatintorille. Voisi toki huomioida sen, että näissä mielenosoituksissa natsit eivät pääosin olleet paikalla paitsi sivustakatsojina. Mitä suurempi mielenosoitus, sitä vähemmän mahdollisuuksia natseilla on väkivaltaan.

Ennen kaikkea: ne eivät olleet sellaisia vastamielenosoituksia joiden tarkoitus on nimenomaan häiritä natsien kokoontumista. Vastamielenosoittaminen blokkaamalla natsien kulkureittejä ja estämällä heitä kokoontumasta aiheuttaa väistämättä konfliktia, joko poliisin tai natsien itsensä kanssa. Olen itse käynyt tänä vuonna Turussa vastamielenosoituksissa, ja niissä on pitänyt todeta, että poliisi huomattavan aktiivisemmin suojaa natseja (Turun tapauksessa Suomi Ensin -liike) kuin vastamielenosoittajia. Viimekertaisessa pääsin lähietäisyydeltä todistamaan sitä miten natsit kiertää koirien kanssa vastamielenosoituksen selustaan ja poliisit seisoo vieressä kuin tikut paskassa.

Huomionarvoista on että yleensä vastamielenosoitukset ovat huomattavasti pienempiä kuin esim. itsenäisyyspäivänä 2016, jolloin meitä oli paikalla varmaankin pari tuhatta ja silloin poliisi joutui perääntymään ja rajoittamaan Vastarintaliikkeen natsikulkueen reittiä. Jos meitä olisi ollut vähemmän, olisin todennäköisesti saanut viettää aikaa Vesa Linja-ahon kanssa poliisisaarrossa sen sijaan että pääsimme kahville.

Mikäs se pointti nyt näiden mielenosoituksien käsittelyn kanssa oli? No se, että kaikissa näissä oli juurikin näitä Rimpiläisen tuomitsemia “väkivaltaa käyttäviä naamiotyyppejä.” Tosin yhdessäkään näistä ei ole käytetty väkivaltaa, ellei lasketa sitä miten natsimielenosoitukseen soluttautunut Punk In Finland -käyttäjä Laku potki ruotsalaisen natsin tohjoksi poliisiauton takapaksissa. Full support sellaiselle toiminnalle anyway, :salut:.

Alerta, alerta, antifascista

Palataan viimein Antifahan. Hyvin paljon tosiaan keskustelu pyörii aina sen ympärillä että “tavalliset ihmiset eivät tue natsien vastustamista koska musta blokki/antifa/anarkistit/vasemmistonuoret riehuvat”. Itse totean aina siihen että mitä väliä? Jos se moraalimyrkytystä kokeva perusinsinööri Lahdesta, tai K-menu Paperi T Yleltä sanoo näin, kyllähän minä sen osaan tuosta lukea ettei heistä ole muutenkaan mitään hyötyä natsien vastustamisessa. Ne jää kotiin joka kerta, eivätkä ole kadulla natsien tai Antifan riveissä, eikä heillä ole poliittisiin päättäjiin mitään merkittävää valtaa anyway.

Suurin osa Antifa-toiminnasta, kuten Teen Voguen artikkelikin kertoo,  on täysin väkivallatonta eikä suurin osa ihmisistä sitä edes tunnista Antifan tekemisiksi. Muun muassa Turussa on tehty sitä, että on tehty julkiseksi se että johonkin musiikkitapahtumaan on buukattu natsibändejä ja saatu keikkapaikan omistaja perumaan tapahtuma. Viimeksi tosin joku teki niin että kaatoi Vantaalla keikkapaikan vessanpönttöihin kipsilaastia, keikka ei peruuntunut mutta lasku oli kova.  Se on myös osa tätä antifasistista työtä että otetaan selvää että ketä siellä vastapuolella on, miten ne toimivat ja mihin pyrkivät. Joskus myös sillä tavoin tulee toimia, että poliittisten ja korkeassa asemissa olevien natsisympatiat tai natsius paljastetaan julkisesti, kuten tässä turvafirmapomon keississä kävi.

Tätä toimintaa kuitenkaan ei yleensä tajuta (hassusti natsit sen kyllä tajuaa mutta tavikset ei) osaksi Antifan toimintaa. Ehkäpä siksi että se ei ole mitenkään skandalöösiä koska se pääosin ei ole mitenkään laitonta. Ja silloinkin kun se on, suuri yleisö ei erityisesti välitä sen laittomuudesta, niinkuin esim. niissä keisseissä missä on julkaistu Vastarintaliikkeen sisäisiä jäsenrekistereitä ja muita.

Mutta se väkivaltainen itsepuolustuspuoli on se ongelma, koska lähtökohtaisesti se on liberaalien ja konventionaalisten arvojen vastaista. Lainaan tähän Saku Timosen mielipidettä vittuilematta, koska arvostan Timosta ja hänen näkemyksiään noin yleisesti.

timonen
Lähde.

Näinhän voi tosiaan sanoa. Ongelma onkin vain siinä että nyt on odoteltu aika lailla kymmenen vuotta sitä että valtio ja sen väkivaltakoneisto reagoisi. Missä kohtaa tulee vastaan se piste, jossa voi sanoa että ok, valtio on epäonnistunut ja poliisi symppaa natseja, käydään pesäpallomailaostoksilla? 

Minusta se piste meni jo vuosia sitten. Ei voi odottaa, että poliisi, joka on leimallisesti oikeistolainen ja omissa FB-ryhmissään jakaa nimenomaan natsien propagandaa, osaisi tai edes haluaisi toimia aktiivisesti pysäyttääkseen natsit. Yli vuoden päivät on odoteltu, että viime syksyisen kuolemantuottamuksen jälkeen Vastarintaliikkeen kieltäminen etenisi. Ei ole edennyt, ja vaikka etenisikin: miten paljon kieltäminen vaikuttaa järjestöön jolla ei ole ongelmaa sen kanssa että sen tavanomainenkin toiminta on lainvastaista?

Liberaali yhteiskunta on myös huono reagoimaan natsismiin asiana joka uhkaa ihmisiä, sen sijaan liberaali media helposti päästää natsit puhumaan mielipiteitään julki tasapuolisuuden nimissä. Ei ole sellaista mediaa Suomessa, joka ei haastattelisi Halla-ahoa tai Jesse Torniaista, ja näin äärioikeistolaisuus normalisoidaan legitiimiksi poliittiseksi liikkeeksi.

Natsithan osaavat käyttää yhteiskunnallisia perusoikeuksia hyväkseen. On helppoa käydä pelottelemassa sivullisia vaikkapa queer-klubi-illassa kun kukaan ei voi estää sisäänpääsyä noin vaan, ja poliisi ei tee mitään ellei tilanne muutu väkivaltaiseksi. On helppo pitää mielenosoitus natsilippujen alla jos valtaapitävät ja viranomaiset toteavat siihen että no, natseillakin on oikeus tuohon. Tästä kirjoitin jo aiemmin osana blogausta natsien retoriikasta. Tarkoitushan näillä tempuilla on nimenomaan ottaa julkista tilaa haltuun ja ajaa ideologiset vastustajat (eli suurilta osin marginalisoidut ryhmät) mahdollisimman ahtaalle.

Tosin tämä muuttuu vaikeammaksi ja sen hinta korkeammaksi, jos siinä on läsnä turpiinsaannin mahdollisuus. Joku satunnainen ylilautajonne voi lähteä osoittamaan natsien kanssa mieltä ja pelottelemaan sivullisia, mutta jos on riskinä saada nyrkistä naamaan, ajatus ei olekaan enää niin houkutteleva. Ja liike jossa on jäljellä enää vain kovin ideologinen ydin ei ole niin kykenevä toimimaan ottaakseen tilaa haltuun.

Tässä se logiikka ihan kaikessa yksinkertaisuudessaan. Liberaaleilla ja puoluevasemmistolaisilla on toki pakonomainen tarve todistaa että se on väärä logiikka, koska heidän maailmassaan valtio ei voi epäonnistua tehtävässään. Mutta jotkut totuudet on ilmiselviä, ja Suomessa yksi niistä on tämä:

Suomen valtio ei suojele marginalisoituja ryhmiä. Sen voi tehdä vain kansalaiset itse. Joskus se on väkivaltaista itsepuolustusta.

PS: Lyhyt päivitys ennakoitavien kommentoijien kannalta tähän. Jos olet se tyyppi joka toistaa sitä äärioikeistolaisten “onko tämä sitä parempaa väkivaltaa, niinkuin Li Andersson sanoi”-juttua (mitä Andersson ei koskaan sanonut), niin hei tässä sulle on joku jonka mielestä antifasistinen itsepuolustus on todellakin hyvää väkivaltaa.

 

Koko Tampere Vihaa Natseja, eli Antifa ja miksi se pelottaa

Kevyt tutustumiskierros äärioikeiston retoriikkaan

Viikonloppuna Pohjoismainen Vastarintaliike osoitti mieltä Tampereella ja Hesarin Tommi Nieminen (kerrankin pääsee kehumaan Hesaria, my god) kirjoitti hyvän jutun Juha Kärkkäisen natsihommista, ja koska internet on taas täynnä savuverhoja puhaltelevia natseja ja tarkoituksellisesti tai tahallaan natsien retoriikkaan sotkeutuvia, ajattelin kirjoittaa siitä hieman.

Huomio: tämän on ilmaissut elegantimmin videomuodossa youtube-henkilö ContraPoints, joten jos on vaikka laiska ja osaa englantia, voi katsoa tämän. Luonnollisesti minä keskityn Suomen spesifisiin juttuihin ja noin poispäin tässä, mutta äärioikeisto on äärioikeistoa, riippumatta siitä missä maassa ollaan.

Toinen huomio: “natsi”-termiä käytetään tässä kansantajuisesti ja se kattaa myös fasismin koska en minä nyt ala tehdä tarkkaa lajimääritystä jostain Laura Huhtasaaresta tai Marco de Witistä.

Natsi ei yleensä sano olevansa natsi

krustitintti.PNG

Tämän pitäisi olla aika itsestäänselvää sinänsä, mutta se ei ole, koska yleisesti ottaen ihmiset poliittisessa sfäärissä osaavat jotenkuten määritellä omat ideologiansa eivätkä yleisesti ottaen valehtele niistä. Noin niinkuin keskimäärin ihmiset ei kauheasti arvosta avointa natsismia, joten natsien pitää yleisesti kieltää olevansa natseja tai olla myöntämättä sitä. Poikkeuksia toki löytyy, niinkuin Pohjoismainen vastarintaliike joka on avoimesti kansallissosialistinen.

Huolimatta siitä että Olli Immonen osallistuu natsijärjestön tapahtumiin, kaveeraa uusnatsien kanssa ja yleisesti ottaen kirjoittelee kaikenlaista fasisminruskeaa, Immonen kovasti kieltää olevansa minkäänlainen uusnatsi. Herää tietty kysymys että miksi sitä pitäisi uskoa, ja kuka sitä uskoo, mutta ratkaisu on olla miettimättä liikaa sitä mitä ihminen itsestään sanoo.

Natsit osaavat keksiä kiertoilmaisuja 

Nämä termit muuten saattavat vanhentua tämän blogitekstin kirjoittamisen aikana jo, joten yritän kirjoittaa nopeammin.

Liittyen siihen ettei natsit myönnä yleensä olevan natseja, natsipiireissä kehitetään säännöllisesti sille kiertoilmaisuja. Suomen oloissa monet näistä termeistä liittyy nimenomaan maahanmuuttoon ja sen sellaiseen, mutta muitakin on.

Keskeisimmät termit mitä Suomessa on käytetty ovat “kansallismielinen” ja “maahanmuuttokriittinen.” Ja muistin juuri että olen aiemmin kirjoittanut näistä erillisen tekstin, joka löytyy täältä. Summataanko kuitenkin että “kansallismielinen” tarkoittaa jonkinlaista natsi-ideologiaa, kuten Suomen Sisun tapauksessa ja “maahanmuuttokriittinen” tarkoittaa ideologista rasismia. Ongelma näissä on että tällaiset termit ovat lehdistön heikkohermoisille näppäriä, koska Suomessa syystä tai toisesta toimittajat liian usein arkailee sen kanssa, että voiko esim Vastarintaliikettä kutsua natsijärjestöksi, siitä huolimatta että liike itse sanoo olevansa kansallissosialistinen.

Sitten on sellaisia termejä kuin “islamisaation vastustaja”, joka meinaa myös ideologista rasistia ja “antiglobalisti” joka meinaa ideologista antisemitismiä. Tässä kohtaa on ehkä hyvä mainita siitä että kun natsit puhuu islamista, se on näppärä keino väistää rasismisyytökset koska voi hokea islam ei ole rotu joten islamin vastustaminen ei voi olla rasismia. Tosin tässä riittää se jos katselee että mistä puhutaan: jostain kumman syystä islamin vastustajat jauhavat loputtomasti Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta, harvemmin esim. Aasian maista tai Suomen tataarivähemmistöstä. Tietty myös kaikki propagandan kuvakieli pohjaa nimenomaan tähän.

Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen, eli

Pedanttius

Pedanttius keskusteluissa on hyvin toimiva strategia, koska vaikka se on helppo tunnistaa, niin siihen on monesti vaikea olla reagoimatta. Monillehan on tuttu (ainakin jos tätä natsiskeidaa on seurannut kymmenen vuotta niinkuin minä) sellainen ihmisen muotoinen sienirihmasto, joka tulee joka ainoaan somekeskusteluun vänkäämään siitä että mitä rasismi itse asiassa on, ja juurikin usein viitaten tähän islam ei ole rotu -settiin. Mutta hei jos natsit käyttää islamia nimenomaan rodullistaen itse sen, niin tuota, miksi me käydään tätä keskustelua?

Sitten on tämä mihin törmäsin viimeksi tänä viikonloppuna somessa tuon Tampereen natsimielenosoituksen jälkeen eli “natseja oli viimeksi 1930-luvulla” tai “natseja ei ole ollut vuoden 1945 jälkeen.” Pedantti argumentti joka pohjaa siihen että NSDAP lakkautettiin lokakuussa 1945. Toki niinkuin yhtään älyllisesti rehellinen tajuaa että natsismi on ideologia, eikä pelkästään puolue.

Ja NSDAP sai jo 1940-luvun loppupuolella ensimmäiset jatkajat.

“Sinä olet seuraava!” ja “Ajojahti!”-tyyppiset argumentit

Viime aikoina natsit somessa ovat hokeneet paljon maalittamisesta. Sekä minä että Salla Vuorikoski olemme kirjoittaneet aiheesta enemmän toisaalla, mutta basically, sanarosvouden lisäksi kyse on tästä: äärioikeisto haluaa teeskennellä, että jos heitä sanotaan rasisteiksi tai natseiksi, juuri sinä olet seuraavana listalla ja juuri sinut leimataan rasistiksi ihan just.

En väittäisi etteikö rasismi sinänsä ole vaikea aihe (siinä mielessä että valtaväestö ei halua miettiä että onko rasistinen), koska yhteiskuntamme ylipäätään on rasistinen (katsokaa vaikka miten Suomessa on kohdeltu saamelaisia ja romaneita ja kohdellaan yhä) ja liberaali rasismi, missä saa olla rasisti kunhan ei ilmaise itseään karkeasti, on vallitseva ideologia. Se ei kuitenkaan merkitse sitä että joku ei voisi olla ihan oikeasti rasistinen tai jopa kannattaa rasistista ideologiaa.

Maalittamisesta keskustelu tuon Kärkkäisen kontekstissa on merkityksellistä juuri siksi että se vie huomion pois Kärkkäisestä itsestään. Silloin me keskustelemme jostain muusta eikä siitä mitä Kärkkäinen on tehnyt ja mitä aatetta hän kannattaa.

Toinen hyvä esimerkki tästä on Terhi Kiemunki joka kirjoitteli rasistista törkyä Facebookissa viime vuonna ja päätyi julkisuuteen siitä.

Miten Tampereen Perussuomalaiset siihen reagoi?

kiemunki.PNG
Lähde: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040921389621_uu.shtml

No mites?

kiemunki2.PNG

Ei juma tää näyttää ihan siltä että Kiemunki olisi taas ollut natsimiekkarissa??? Juurikin siinä Tampereen natsimiekkarissa 21.10.2017. Kyllä tästä jotenkin saa sen kuvan että Kiemunki saattaa olla natsismin kannattaja.

Läpällä ja kännissä

Tästä ei varmaan tarvitse mitään esimerkkejä, toivottavasti. Saatte kuitenkin yhden. Hetero Priden järjestänyt persu, Jani Viinikainen, jäi ns rysän päältä kiinni lapa ojossa ja Hitler-naamari päässä Hetero Priden jälkimainingeissa. Viinikaisen selitys: se oli vitsi.

Tietty jos siinä samassa kuvassa on Seppo Lehto ja joku satunnainen skinhead-kuteisiin pukeutunut jannu niin voi miettiä että miten paljon tässä on vitsiä mukana.

On aina täysin mahdollista, että se joka sanoo tekevänsä Hitler-tervehdyksiä vitsinä on ihan oikeasti natsi.

“Kyllä äärivasemmistokin!”

Natsit noin lähtökohtaisesti on väkivaltainen liike, ja Kyllä Jämpti On Näin. Ongelmana vain on se että tässä natsit haluaa tehdä jonkinlaisen vertauksen asioiden välillä jotka eivät ole verrattavissa.

Pohjoismainen Vastarintaliike on Ruotsissa syyllistynyt ainakin yhteen murhaan, Suomessa taas Vastarintaliike on pahoinpidellyt ihmisiä ja tehnyt kaasuiskun Helsinki Prideen. Lisäksi äärioikeistolaiset ovat yrittäneet polttaa vastaanottokeskuksia ja pahoinpidelleet ihmisiä mm. Suomi Ensin -liikkeen tapahtumissa.

Tämä tulee hyvin selväksi jos vertailee vaikkapa sisäministeriön omasta ekstremismikatsauksesta  vuodelta 2015 rikosten laatua. Suurin osa siitä, mikä on laskettu äärivasemmiston rikoksiksi, on virkavallan vastustamista. Ainoastaan kolme kuudestatoista on väkivaltarikoksia.

Äärioikeiston saldo taas on hyvin paljon enemmän väkivaltarikospainotteinen. Liikkeillä on eroa.

rikos.PNG

“Mutta sanam vapaus!”

Tämä on taas tosi relevantti, koska 21.10.2017 järjestetty natsien mielenosoitus oli Sananvapauden puolesta -mielenosoitus. Jostain syystä tämä on todella hankala monille käsitellä, koska liberaali sananvapausideologia on melkoisen inkoherentti ja siksi kaikilla ei ole työkaluja sen purkamiseen, vaikka kyseessä olisi joku Suomi Ensin -mielenosoitus jossa huudetaan PA-kamoihin siitä miten poliitikkoja pitäisi ampua, tai sakeutensa takia kenkää saanut turvafirmapomo.

Kannattaa muistaa tämä: natsit eivä tosiaan oikeasti kannata sananvapautta. Se näkyy siinä miten toimittajia yritetään hiljentää ja vastustajia pelotella (SV: r/iskaus, väkivalta, misogynia, rasismi). Natseille sananvapaus on lähinnä keppihevonen, jota voi käyttää argumenttina. MV-lehti ja sen pyörittäjä Ilja Janitskin on menossa oikeuteen erinäisistä syytteistä (kunhan ukko saadaan ulos Andorrasta) ja MV-lehden natsikannattajat vetoaa sananvapauteen.

Syytteet? Törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, törkeä kunnianloukkaus, tekijänoikeusrikos, salassapitorikos ja rahankeräysrikos. Vaikka olisikin sananvapausaktivisti ja tyhmä kuin saapas, pitäisi ehkä tajuta että näissä syytteissä on kyse myös jostain muusta toiminnasta kuin siitä että on ilmaissut mielipidettään.

Loppujen lopuksi

Mihin natsit näillä retorisilla keinoilla sitten tähtäävät? Siihen, että heidän ideologiansa saa tangentiaalisia kannattajia, niinkuin esim. hönteimmät sananvapausaktivistit, ihmiset jotka luulevat oikeasti kritisoivansa maahanmuuttoa ilman rasismia, liberaalit jotka kokevat rasismileimaamisen ikäväksi ja niin edespäin.

Kuten ContraPoints sanoo, liberaalioikeistolaisilla ja oikeistokonservatiiveilla ei yleensä ole työkaluja havaita tätä retoriikkaa tai nähdä sen tarkoitusta, vaikka se on aika yksinkertaista loppujen lopuksi.

Keskustelut tästä pitäisikin käydä niin ettei natseja oteta siihen keskusteluun mukaan. Jos joku ilmiselvästi julkisuudessa valehtelee, kuten Olli Immonen, pitäisi kyetä toteamaan että tässä nyt Olli valehtelee, eikä sortua siihen että uskotaan ilmiselvästi valehtelevaa toistaitoista teollisuusvartijaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kevyt tutustumiskierros äärioikeiston retoriikkaan

Natsivertauksista

Koska joudun jatkuvasti vääntämään aiheesta, jossa olen tietynkaltainen semi-asiantuntija (tein kandin Saksan Aktion T4-ohjelmasta joka oli eräänlainen prototyyppi monella tapaa myöhemmälle joukkotuhonnalle) joten selittäkäämme siis tämä tilanne auki.

kytät jyväskylä.PNG
Kuvassa poliisi pippurisumuttaa rauhallisia ihmisiä Jyväskylässä 4.9.2017. Business as usual.

Argumentti, jota on monesti esitetty viime aikoina niin Juha Sipilän, poliisijohdon kuin rasistienkin suulla on se että pakkopalautuksia tekevä poliisi vain tekee työtään. Poliisin pitää noudattaa määräyksiä ja käskyjä ja niin edespäin. Koska lakiinhan toiminta nojaa.

Poliisipäällikkö Vuola meni vielä astetta pidemmälle tässä vaatiessaan koko yhteiskunnalta kuuliaisuutta.

poliisitoope

Ja sitten ihmiset niinkuin esimerkiksi minä ja monet muut sanovat että tämähän on aika lailla samaa meininkiä kuin natseilla. Internetin laitaoikeiston pärekorit ja piparkakkutalot toki alkavat öyhöttää natsikorteista ja muusta vastaavasta, kuten he aina tekevät. Tämä on kuitenkin hyvin täsmällinen ilmaisu.

Sillä kun tutkitaan tarkemmin esimerkiksi holokaustia tai muita kansanmurhaoperaatioita mitkä natsit panivat täytäntöön, sieltä löytyy yhteneväisenä teemana se miten käskyjä ei kyseenalaistettu vaikka niiden toimeenpanijat olisivat pitäneet niitä vastenmielisinä. Christopher Browningin teoksesta Ordinary Men joka käsittelee reservipoliisipataljoonaa Puolassa, tämä teema nousee jatkuvasti esille. Natsien toimintaa ei mahdollistanut niinkään silmitön viha ja antisemitismi, vaan virkamiehien ja viranomaisten kyvyttömyys kyseenalaistaa käskyjä. On myös huomattava, että edes Natsi-Saksan kontekstissa, niitä jotka kieltäytyivät tällaisia käskyjä noudattamasta, ei rankaistu lainkaan. Täten on vähän heikko vedota että poliisille, joka kieltäytyy tulee karmeat seuraukset siitä.

Sivuhuomautuksena, tuoreempi historiantutkimus on myös osoittanut että Suomen poliisilla ei ollut ongelmaa osallistua juutalaisten kansanmurhaan, toisin kuin aiemmin on luultu.

Orjallinen luottamus siihen että määräykset, käskyt ja laki on oikeassa (holokaustin osalta laillisuus on toki erinomaisen kyseenalaista, mutta Saksan poliisilla ei ollut ongelmaa osallistua aiempaan sortoon joka oli laillista) johtaa yleensä karmeisiin lopputuloksiin.

Se, mitä poliisipäällikkö Vuola odottaa on se että ihmiset luopuvat omasta moraalistaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta jotta poliisi saa rauhassa pakata turvapaikanhakijoita kuolemanlennoille. Ja se on aivan samaa ja täsmälleen samaa retoriikkaa kuin mitä ihan todelliset, aktuaaliset ja kirjaimelliset natsit ovat historiassa käyttäneet.

Jos yksittäinen poliisi haluaa toimia oikein: kieltäydy. Sinullekin löytyy tukea täältä jos niin teet.

Natsivertauksista