Perussuomalaiset ja kuolleiden aamunkoitto

nakkimuki.jpg
Kun puolueesi kannatus on tippunut kolmannekseen mutta mukissa on vielä nakkeja

Näin sitten siinä kävi että Halla-ahosta tuli Perussuomalaisten puheenjohtaja. Halla-ahosta enemmän olen kirjoittanut täällä, mutta it’s time for some game theory. 

Tätä kirjoittaessani avoimesta ikkunastani kuuluu kovin äänekkäästi sekä voitokkaiden rasistien mölinä ja liberaalien mitä tässä maassa oikein tapahtuu –ulina. Molemmat toki ovat väärässä reaktioissaan ja kerron nyt miksi.

Ensinnäkin, liberaaleilla ei ole oikein kykyä ymmärtää sitä että joka ainoa suomalainen poliittinen puolue on täysin valmis tekemään yhteistyötä rasistien kanssa, kunhan siitä ei tule merkittävää imagohaittaa. Halla-aho on imago-ongelma koska liberaalissa Suomessa rasismia ei saa ilmaista julkisesti. Sampo Terho (rip Sampo josta piti tulla Soinin manttelinperijä) osasi olla viimeiset 10 vuotta hiljaa rasismistaan, joten Sampo Terho olisi ollut täysin luonnollinen yhteistyökumppani Petteri Orpolle ja Juha Sipilälle, noille rasistisen maahanmuuttopolitiikan pääarkkitehdeille.

Se liberaaleista, mutta entäpä sitten Persut?

Edes Edward Gibbon (saati sitten Paul Kennedy) ei osaisi kirjoittaa noinkin sujuvaa nousu ja tuho -narratiivia mistään. Palaillaan suurinpiirtein vuosiin 2009-2010. Keskustapuolue ryvetti itseään jatkuvasti skandaaleissa tuolloin ja onnistui tuhoamaan oman kannatuksensa. Kannatuksen piti mennä jonnekin, ja siitä hyötyi ennen kaikkea Perussuomalaiset, koska media päätti jostain syystä käsitellä Soinia ja Perussuomalaisia silkkihansikkain. Hieman jopa samansuuntaisesti kuin mistä Matt Taibbi kirjoitti artikkelissaan Trumpista.

Jo hieman ennen tätä, suomalainen äärioikeisto oli alkanut hakeutua Perussuomalaisten riveihin. Sieltä löytyi fasistisen Suomen Sisun porukka kuten esimerkiksi Teemu “Ikuinen kakkonen” Lahtinen, Johannes “Näytän ruotsinlaivatrubaduurilta” Nieminen, James “James Hirvisaari” Hirvisaari ja tietenkin Jussi “Kellarien kasvatti” Halla-aho. Ja monia muita, kuten se kotkalainen tyyppi joka näyttää K-menu-versiolta Jouni Hynysestä mutta jonka nimeä en muista enkä jaksa tsekatakaan tähän hätään.

Ja perussuomalaiset voitti vaalit, mutta ei mennyt hallitukseen. Kepu sai rivinsä kasaan ja perussuomalaisten kannatuskin alkoi tippua. Kevään 2015 hallitusneuvotteluissa Timo Soinille taisi valjeta että tämä on nyt se viimeinen hetki raahata ruhonsa ministeriaudin takapenkillä, koska toista ei ole tulossa.

Tässä on tosiaan tärkeää huomata se että puolueen linjan on aina päättänyt Timo Soini yksin, ei kukaan muu.

Toki Perussuomalaisilla oli tietty ongelma tässä hallitusyhteistyössä Kempeleen Mugaben ja Alexander Stubbin kanssa: puolueen pitäisi allekirjoittaa Juha Sipilän leikkausagenda ja Kokoomuksen yksityistämisagenda. Mutta näin Soini päätti tehdä, jotta saisi lopettaa uransa ainakin tietyssä mielessä huipulla. Lopputuloksena oli se että lähestulkoon yhtenä äänenä, Perussuomalaisten äänestäjäkunta haistatti paskat koko puolueelle ja palasi äänestämään demareita tai lakkasi äänestämästä. Yksinkertaistan, mutta näin se suurinpiirtein meni. Leikkauspolitiikka ei ollut tervetullut, erityisesti kun Soini oli kovasti yrittänyt esittää olevansa köyhien ja eläkeläisten asialla aiemmin. Takki kääntyi.

Käytännössä ainoa osa-alue missä Perussuomalaiset eivät myyneet periaatteitaan hallitukselle oli rasistisen maahanmuuttopolitiikan ajaminen keskellä vuoden 2015 pakolaiskriisiä. Tämä oli muulle hallitukselle toki helppo myönnytys tehdä, koska sekä Keskustapuolue että Kokoomus on aina olleet rasistisia puolueita. Perussuomalaisten kannattajakunta toki haukkuu muuta hallitusta suvaitsevaisuudesta mutta no, tästä enemmän alla. Todettakoon toki että suomalaisten pakolaispolitiikan rasistisuudesta voi helposti lukea Maahanmuuttoviraston historiikista “Mansikkamaan vartijat”, joka saa ilmaiseksi täältä. Valistakaa itseänne, rakkaat lukijat.

Kun vuosien 2015-2016 kannatuksen lasku mitattiin vuoden 2017 kuntavaaleissa, tulos oli katastrofaalinen. Valtuutettujen määrä putosi yli neljälläsadalla ja tuli kohtuullisen selväksi että ei tämä tästä enää. Ja Soini toki ilmoitti jo ennen vaaleja eroavansa puoluejohtajan tehtävästä, koska oli onnistunut tuhoamaan puolueen kannatuksen. Mitä Rotta-Timppa ei koskaan toki tule myöntämään mutta näinhän se on. Ja palaamme tähän päivään, 10. kesäkuuta hevomme vuonna 2017.

Twitterissä on nyt Halla-ahon valinnan jälkeen näkynyt paljon “tarkoittaako tämä että Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on muuttunut jyrkemmäksi?”-tyyppisiä liberaalimörköjen tuumailuja. Vastaus on ei.

Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on aina ollut rasistista, erona on ollut se että joskus aiemmin puolueessa oli muitakin kuin niitä joiden ainoa motiivi poliittiseen toimintaan on rasismi. Se vanha SMP-siipi on hävinnyt jonnekin ja tämän päivän Perussuomalaiset aktiivit ovat joko avoimia rasisteja/fasisteja tai sitten kyseessä on Tiina Elovaara. Ihan jo pelkästään siksi että ihmiset joita kiinnostaa muutkin asiat eivät löydä enää syytä äänestää puoluetta.  Eikä näköpiirissä ole sellaista poliittista muutosta, jolla tämä rasistiklikki voisi nostaa omaa kannatustaan, koska ihan oikeasti ihmisiä Suomessa kiinnostaa mahdottoman paljon moni muukin asia kuin se että tuleeko tänne turvapaikanhakijoita.

Lisätään tähän soppaan vielä Halla-ahon kyvyttömyys johtaa edes ryyppäjäisiä panimossa, hänen lähinnä avoimen vastenmielinen luonteensa ja yleinen tietämättömyys mistään poliittisesta toiminnasta (protip: jos ihmisen poliittinen ura on täynnä henkilökohtaisia saavutuksia, muttei poliittisia, kyseessä on yleensä omavoitontahtoinen broileri) niin ei se varsinaisesti mikään resepti menestykselle ole. Sampo Terho olisi ehkä osannut saada puolueen toimimaan jotenkin oikeistokonservatiivisena vaihtoehtona Keskustalle ja Kokoomukselle, mutta Halla-aho todennäköisimmin ei onnistu siinä mitenkään.

Joten voitte lakata huutelemasta että miten tämä on mahdollista ja mitä tässä maassa oikein tapahtuu. Hyvällä todennäköisyydellä tästä ei ole tulossa mitään demokratian auringonlaskua taihi fasismin yötä.

Tämä on kuolleiden aamukoitto, koska Perussuomalainen puolue on onnistunut surmaamaan itsensä Soinin egoismin ja oman uran takia.

 

 

 

 

Advertisements
Perussuomalaiset ja kuolleiden aamunkoitto

Kevät tuli, jytky suli

Jokainen hanu on kirjoittamassa tällä hetkellä jotain diippiä analyysejä vaaleista, mitä minä en aio tehdä. En seurannut vaalivalvojaisia, suurimman osan eilispäivästä tein puutarhatöitä. Illalla kävin saunassa ja join sen jälkeen kahvia ja seurasin Yle Kioskin upeaa vaalibileseurantaa jossa mm. puhuttin Ben Zyskowitzin viiksistä ja kysyttiin Jussi Halla-aholta että mitä se yleensä tekee bileissä.

Joten siis itselleni jäi ikoniseksi kuvaksi näistä vaaleista giffi missä Jussi Niinistöä haastatellaan ja taustalla Yle Kioskin Toivo Haimi syö nakkeja mukista. Katsokaa se täältä.

Mutta, pintapuolisia huomioita.

Yksi johtopäätös minkä tästä voi vetää: Timo Soini tuhosi puolueensa ihan omin käsin, ja nyt luikkii hävittyjen vaalien jälkeen karkuun kuin rotta. Tosin rotat ovat mukavia ja sosiaalisia eläimiä.

Konservatiivinen oikeisto hävisi kautta linjan. Vaikka Kokoomus selvisi vaaleista suurimpana, niin kokoomuksenkin kannatus laski, ei noussut. On melko ilmeistä ettei Kataisen aikojen huippulukemiin enää tulla pääsemään. Kepullakin puolueen kannatus laski.

Yksi syy tähän voi olla se että kansa kerta kaikkiaan alkaa olla laajasti kyrpiintynyt siihen menoon, mitä Kokoomus, Keskusta ja Perussuomalaiset on tarjonneet: leikkauksia ja konservatiivisuutta. Kuntatasollahan juurikin vastustus sote-uudistuksen yksityistämisvimmaa on ollut suurin.

Kokoomuksen ykkösnimi Jan Vapaavuori sai pirun ison äänisaaliin, mikä todennäköisesti osittain johtuu siitä että Vapaavuori ei ole ryvettynyt Kokoomuksen hallitustaipaleen aikana kovinkaan pahasti, koska jäi suurilta osin sivuun hävittyään puheenjohtajaskaban Stubbille. Herää tietenkin kysymys että miten pönttöä väkeä Kokoomuksessa on jos ne kerran Stubbista teki puoluejohtajan, ottaen huomioon sen miten Stubb ei osaa mitään.

Palataan hetkeksi siihen miten Persut hävisi nämä vaalit. Jussi Jalonen, tuo yksi hyvistä suomalaisista bloggaajista, kirjoitti siitä pidemmän tekstin jonka löytää täältä. Itse teen pienen analyysin tämän kuvan alla.

li.jpg

Persujen vaalikampanjointi nojasi lähinnä siihen että ehdokkaiksi haalittiin viimeisetkin kapan pohjalla olleet hallanpuremat potut ja yritettiin vetää tätä “vihervasemmistolaisuuden” vastaista kulttuurisotalinjaa. Mikä näkyy toki tuossa kuvassa, joka on persujen vaalivideosta joka viime viikolla julkaistiin ja jossa yritettiin epäonnistuneesti pilkata Li Anderssonia. Ja tämähän epäonnistui täysin kuten myös viime hetken yritykset ratsastaa Tukholman terrori-iskulla. Voi hakea vertailukohtaa siitä että Vihreät käytti näissä vaaleissa 450 000 euroa ja persut rapeat 500 000. Vihreillä taisi rahat mennä parempaan käyttöön ja tuloskin oli parempi. Ehkä Perussuomalaisten puoluetoimistolla käytettiin ne rahat tinneriin?

Ilmiselvää on että pelkästään maahanmuutosta ölisemällä Suomessa ei juuri vaaleissa enää pärjää, koska ihmisiä kiinnostaa ihan oikeat ongelmat, niinkuin terveydenhuollon saatavuus ja toimeentuleminen. Kansa haluaa työtä ja leipää, ei pölinää fillarikommunismista.

Se siitä. Itse jätin tyhjän äänen koska satuin olemaan ennakkovaalipaikan vieressä syntymäpäiväoluella.

 

Kevät tuli, jytky suli

Poliittisen luokan keskinäinen solidaarius

Luin eilen Aamulehden jutun kuntavaalien takia järjestetystä puoluejohtajien vaalitentistä. Siinä oli tällainen mielenkiintoinen pätkä.

pekoniantti

Pienet asiat paljastaa muutenkin paljon siitä miten poliittinen luokka Suomessa ajattelee. Ei oikeastaan väliä että mitä politiikkaa itsekukin tekee, samassa veneessä sitä kuitenkin ollaan julkisten luottamustehtävien lihapatojen ääressä tai eduskunnan saunassa.

Voisikin kysyä että mitä ihmeen syytä Rinteellä on arvostaa Soinia ihmisenä? Soini onnistui kuitenkin tuomaan äärioikeistolaisuuden takaisin eduskuntaan, leikkasi köyhimmiltä lääkekorvaukset, eläkkeet ja sosiaaliturvan iloisena kunhan pääsi aukomaan päätä medialle kommunisteista ja Vihreistä. Soini on ollut poliittisesti täysin moraaliton nolla joka ei ole saanut aikaan yhtään mitään paitsi kurjuutta Suomen köyhimpien parissa.  Mutta hyvin ilmeisesti tämä ei ole Rinteelle mikään ongelma, koska ei korppi korpin silmää noki.

Poliittisen luokan edustajia äänestämällä maailma ei muutu. On parempiakin tapoja vaikuttaa.

 

Poliittisen luokan keskinäinen solidaarius