Kevyt tutustumiskierros äärioikeiston retoriikkaan

Viikonloppuna Pohjoismainen Vastarintaliike osoitti mieltä Tampereella ja Hesarin Tommi Nieminen (kerrankin pääsee kehumaan Hesaria, my god) kirjoitti hyvän jutun Juha Kärkkäisen natsihommista, ja koska internet on taas täynnä savuverhoja puhaltelevia natseja ja tarkoituksellisesti tai tahallaan natsien retoriikkaan sotkeutuvia, ajattelin kirjoittaa siitä hieman.

Huomio: tämän on ilmaissut elegantimmin videomuodossa youtube-henkilö ContraPoints, joten jos on vaikka laiska ja osaa englantia, voi katsoa tämän. Luonnollisesti minä keskityn Suomen spesifisiin juttuihin ja noin poispäin tässä, mutta äärioikeisto on äärioikeistoa, riippumatta siitä missä maassa ollaan.

Toinen huomio: “natsi”-termiä käytetään tässä kansantajuisesti ja se kattaa myös fasismin koska en minä nyt ala tehdä tarkkaa lajimääritystä jostain Laura Huhtasaaresta tai Marco de Witistä.

Natsi ei yleensä sano olevansa natsi

krustitintti.PNG

Tämän pitäisi olla aika itsestäänselvää sinänsä, mutta se ei ole, koska yleisesti ottaen ihmiset poliittisessa sfäärissä osaavat jotenkuten määritellä omat ideologiansa eivätkä yleisesti ottaen valehtele niistä. Noin niinkuin keskimäärin ihmiset ei kauheasti arvosta avointa natsismia, joten natsien pitää yleisesti kieltää olevansa natseja tai olla myöntämättä sitä. Poikkeuksia toki löytyy, niinkuin Pohjoismainen vastarintaliike joka on avoimesti kansallissosialistinen.

Huolimatta siitä että Olli Immonen osallistuu natsijärjestön tapahtumiin, kaveeraa uusnatsien kanssa ja yleisesti ottaen kirjoittelee kaikenlaista fasisminruskeaa, Immonen kovasti kieltää olevansa minkäänlainen uusnatsi. Herää tietty kysymys että miksi sitä pitäisi uskoa, ja kuka sitä uskoo, mutta ratkaisu on olla miettimättä liikaa sitä mitä ihminen itsestään sanoo.

Natsit osaavat keksiä kiertoilmaisuja 

Nämä termit muuten saattavat vanhentua tämän blogitekstin kirjoittamisen aikana jo, joten yritän kirjoittaa nopeammin.

Liittyen siihen ettei natsit myönnä yleensä olevan natseja, natsipiireissä kehitetään säännöllisesti sille kiertoilmaisuja. Suomen oloissa monet näistä termeistä liittyy nimenomaan maahanmuuttoon ja sen sellaiseen, mutta muitakin on.

Keskeisimmät termit mitä Suomessa on käytetty ovat “kansallismielinen” ja “maahanmuuttokriittinen.” Ja muistin juuri että olen aiemmin kirjoittanut näistä erillisen tekstin, joka löytyy täältä. Summataanko kuitenkin että “kansallismielinen” tarkoittaa jonkinlaista natsi-ideologiaa, kuten Suomen Sisun tapauksessa ja “maahanmuuttokriittinen” tarkoittaa ideologista rasismia. Ongelma näissä on että tällaiset termit ovat lehdistön heikkohermoisille näppäriä, koska Suomessa syystä tai toisesta toimittajat liian usein arkailee sen kanssa, että voiko esim Vastarintaliikettä kutsua natsijärjestöksi, siitä huolimatta että liike itse sanoo olevansa kansallissosialistinen.

Sitten on sellaisia termejä kuin “islamisaation vastustaja”, joka meinaa myös ideologista rasistia ja “antiglobalisti” joka meinaa ideologista antisemitismiä. Tässä kohtaa on ehkä hyvä mainita siitä että kun natsit puhuu islamista, se on näppärä keino väistää rasismisyytökset koska voi hokea islam ei ole rotu joten islamin vastustaminen ei voi olla rasismia. Tosin tässä riittää se jos katselee että mistä puhutaan: jostain kumman syystä islamin vastustajat jauhavat loputtomasti Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta, harvemmin esim. Aasian maista tai Suomen tataarivähemmistöstä. Tietty myös kaikki propagandan kuvakieli pohjaa nimenomaan tähän.

Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen, eli

Pedanttius

Pedanttius keskusteluissa on hyvin toimiva strategia, koska vaikka se on helppo tunnistaa, niin siihen on monesti vaikea olla reagoimatta. Monillehan on tuttu (ainakin jos tätä natsiskeidaa on seurannut kymmenen vuotta niinkuin minä) sellainen ihmisen muotoinen sienirihmasto, joka tulee joka ainoaan somekeskusteluun vänkäämään siitä että mitä rasismi itse asiassa on, ja juurikin usein viitaten tähän islam ei ole rotu -settiin. Mutta hei jos natsit käyttää islamia nimenomaan rodullistaen itse sen, niin tuota, miksi me käydään tätä keskustelua?

Sitten on tämä mihin törmäsin viimeksi tänä viikonloppuna somessa tuon Tampereen natsimielenosoituksen jälkeen eli “natseja oli viimeksi 1930-luvulla” tai “natseja ei ole ollut vuoden 1945 jälkeen.” Pedantti argumentti joka pohjaa siihen että NSDAP lakkautettiin lokakuussa 1945. Toki niinkuin yhtään älyllisesti rehellinen tajuaa että natsismi on ideologia, eikä pelkästään puolue.

Ja NSDAP sai jo 1940-luvun loppupuolella ensimmäiset jatkajat.

“Sinä olet seuraava!” ja “Ajojahti!”-tyyppiset argumentit

Viime aikoina natsit somessa ovat hokeneet paljon maalittamisesta. Sekä minä että Salla Vuorikoski olemme kirjoittaneet aiheesta enemmän toisaalla, mutta basically, sanarosvouden lisäksi kyse on tästä: äärioikeisto haluaa teeskennellä, että jos heitä sanotaan rasisteiksi tai natseiksi, juuri sinä olet seuraavana listalla ja juuri sinut leimataan rasistiksi ihan just.

En väittäisi etteikö rasismi sinänsä ole vaikea aihe (siinä mielessä että valtaväestö ei halua miettiä että onko rasistinen), koska yhteiskuntamme ylipäätään on rasistinen (katsokaa vaikka miten Suomessa on kohdeltu saamelaisia ja romaneita ja kohdellaan yhä) ja liberaali rasismi, missä saa olla rasisti kunhan ei ilmaise itseään karkeasti, on vallitseva ideologia. Se ei kuitenkaan merkitse sitä että joku ei voisi olla ihan oikeasti rasistinen tai jopa kannattaa rasistista ideologiaa.

Maalittamisesta keskustelu tuon Kärkkäisen kontekstissa on merkityksellistä juuri siksi että se vie huomion pois Kärkkäisestä itsestään. Silloin me keskustelemme jostain muusta eikä siitä mitä Kärkkäinen on tehnyt ja mitä aatetta hän kannattaa.

Toinen hyvä esimerkki tästä on Terhi Kiemunki joka kirjoitteli rasistista törkyä Facebookissa viime vuonna ja päätyi julkisuuteen siitä.

Miten Tampereen Perussuomalaiset siihen reagoi?

kiemunki.PNG
Lähde: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040921389621_uu.shtml

No mites?

kiemunki2.PNG

Ei juma tää näyttää ihan siltä että Kiemunki olisi taas ollut natsimiekkarissa??? Juurikin siinä Tampereen natsimiekkarissa 21.10.2017. Kyllä tästä jotenkin saa sen kuvan että Kiemunki saattaa olla natsismin kannattaja.

Läpällä ja kännissä

Tästä ei varmaan tarvitse mitään esimerkkejä, toivottavasti. Saatte kuitenkin yhden. Hetero Priden järjestänyt persu, Jani Viinikainen, jäi ns rysän päältä kiinni lapa ojossa ja Hitler-naamari päässä Hetero Priden jälkimainingeissa. Viinikaisen selitys: se oli vitsi.

Tietty jos siinä samassa kuvassa on Seppo Lehto ja joku satunnainen skinhead-kuteisiin pukeutunut jannu niin voi miettiä että miten paljon tässä on vitsiä mukana.

On aina täysin mahdollista, että se joka sanoo tekevänsä Hitler-tervehdyksiä vitsinä on ihan oikeasti natsi.

“Kyllä äärivasemmistokin!”

Natsit noin lähtökohtaisesti on väkivaltainen liike, ja Kyllä Jämpti On Näin. Ongelmana vain on se että tässä natsit haluaa tehdä jonkinlaisen vertauksen asioiden välillä jotka eivät ole verrattavissa.

Pohjoismainen Vastarintaliike on Ruotsissa syyllistynyt ainakin yhteen murhaan, Suomessa taas Vastarintaliike on pahoinpidellyt ihmisiä ja tehnyt kaasuiskun Helsinki Prideen. Lisäksi äärioikeistolaiset ovat yrittäneet polttaa vastaanottokeskuksia ja pahoinpidelleet ihmisiä mm. Suomi Ensin -liikkeen tapahtumissa.

Tämä tulee hyvin selväksi jos vertailee vaikkapa sisäministeriön omasta ekstremismikatsauksesta  vuodelta 2015 rikosten laatua. Suurin osa siitä, mikä on laskettu äärivasemmiston rikoksiksi, on virkavallan vastustamista. Ainoastaan kolme kuudestatoista on väkivaltarikoksia.

Äärioikeiston saldo taas on hyvin paljon enemmän väkivaltarikospainotteinen. Liikkeillä on eroa.

rikos.PNG

“Mutta sanam vapaus!”

Tämä on taas tosi relevantti, koska 21.10.2017 järjestetty natsien mielenosoitus oli Sananvapauden puolesta -mielenosoitus. Jostain syystä tämä on todella hankala monille käsitellä, koska liberaali sananvapausideologia on melkoisen inkoherentti ja siksi kaikilla ei ole työkaluja sen purkamiseen, vaikka kyseessä olisi joku Suomi Ensin -mielenosoitus jossa huudetaan PA-kamoihin siitä miten poliitikkoja pitäisi ampua, tai sakeutensa takia kenkää saanut turvafirmapomo.

Kannattaa muistaa tämä: natsit eivä tosiaan oikeasti kannata sananvapautta. Se näkyy siinä miten toimittajia yritetään hiljentää ja vastustajia pelotella (SV: r/iskaus, väkivalta, misogynia, rasismi). Natseille sananvapaus on lähinnä keppihevonen, jota voi käyttää argumenttina. MV-lehti ja sen pyörittäjä Ilja Janitskin on menossa oikeuteen erinäisistä syytteistä (kunhan ukko saadaan ulos Andorrasta) ja MV-lehden natsikannattajat vetoaa sananvapauteen.

Syytteet? Törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, törkeä kunnianloukkaus, tekijänoikeusrikos, salassapitorikos ja rahankeräysrikos. Vaikka olisikin sananvapausaktivisti ja tyhmä kuin saapas, pitäisi ehkä tajuta että näissä syytteissä on kyse myös jostain muusta toiminnasta kuin siitä että on ilmaissut mielipidettään.

Loppujen lopuksi

Mihin natsit näillä retorisilla keinoilla sitten tähtäävät? Siihen, että heidän ideologiansa saa tangentiaalisia kannattajia, niinkuin esim. hönteimmät sananvapausaktivistit, ihmiset jotka luulevat oikeasti kritisoivansa maahanmuuttoa ilman rasismia, liberaalit jotka kokevat rasismileimaamisen ikäväksi ja niin edespäin.

Kuten ContraPoints sanoo, liberaalioikeistolaisilla ja oikeistokonservatiiveilla ei yleensä ole työkaluja havaita tätä retoriikkaa tai nähdä sen tarkoitusta, vaikka se on aika yksinkertaista loppujen lopuksi.

Keskustelut tästä pitäisikin käydä niin ettei natseja oteta siihen keskusteluun mukaan. Jos joku ilmiselvästi julkisuudessa valehtelee, kuten Olli Immonen, pitäisi kyetä toteamaan että tässä nyt Olli valehtelee, eikä sortua siihen että uskotaan ilmiselvästi valehtelevaa toistaitoista teollisuusvartijaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Advertisements
Kevyt tutustumiskierros äärioikeiston retoriikkaan

Yön maalittajat: olen kuulemma sanonut kylillä oikeistolaisia kielirosvoiksi

Myönnettäköön: mielikuvitukseni loppui kesken kun mietin kuvituskuvaa (koska blogauksen esikatselu näyttää rumalta ilman). Mennään siis Orwellilla.

George-Orwell-political-speech-638x3221.jpg
Huomatkaa ettei tällä ole mitään tekemistä koko blogauksen kanssa. En jaksanut käyttää Newspeak-juttua tässä.

Maalitus, kiusaaminen, vihapuhe. Nämä on kaikki termejä joilla on tietty merkitys.

Maalituksesta taisi tulla trendikäs sana siinä vaiheessa kun Jussi Halla-aho päätti Facebookissa aloittaa vihakampanjan Turun Sanomien toimittajaa vastaan loppukesästä 2017. Siinä ilmiössähän ei ole mitään uutta sinänsä, MV-lehti, Suomen Uutiset ja Hommaforum ovat aina tykänneet pistää pystyyn vihakampanjoita poliittisia vastustajiaan vastaan. Tilannetta hämmentääkseen äärioikeisto on nyt alkanut puhua itsekin maalittamisesta, kun esimerkiksi PSG Turvan myyntipäällikkö sai rasististen juttujen takia potkut.

Esimerkki alla.

toope-teemu
Taitavaa harhaanjohtoa siinä kun myyntipäällikköä kuvaillaan myyjäksi, niinkuin se olisi rivityöntekijä.

Tietenkin, jos ihminen on jokseenkin älyllisesti rehellinen, tajuaa että tilanteet eivät ole analogisia: toimittaja Härkösen tapauksessa liian positiiviseksi koettu kirjoittaminen rodullistetuista antoi MV-lehdelle ja sen aatetoverille Halla-aholle syytä kannustaa ihmisiä häiriköimään toimittajaa. Koska joku siitäkin yrittää vääntää, todettakoon että kannustamisen ei aina tarvitse olla eksplisiittistä. Siinä käytetään median julkisuutta ja omaa asemaa niin, että jonkun koetun vihollisen profiilia nostetaan omien parissa ja lopputulokset tiedetään. Omat kädet säilyy teknisessä mielessä puhtaina.

Sitten taas tämän Erikeepergaten myötä (blogaukseni aiheesta täällä ja täällä, tässä en sen enempää keissiä avaa koska ehh) on paljon sanottu sitä että Tero Hannula on syyllistynyt Sanna Ukkolan kiusaamiseen. Se ei kyllä ole oikein mahdollista ja se on myös internetkiusaamisen uhreja kohtaan melko törkeää väittää että kyseessä on sama asia. Noin niinkuin lähtökohtaisesti, kiusata voi ainoastaan sellaisesta asemasta jossa siitä on haittaa. Se että satunnainen jätkä jostain Pohjanmaalta twiittailee vitsejä Pressiklubin vetäjästä ei oikein täytä sitä kriteeriä. Erityisesti kun Ukkola ei olisi todennäköisesti niitä nähnyt jollei Ali “Meillä on mahdollisuus dialogiin” Jahangiri olisi Ukkolalle niitä eteenpäin välittänyt. Kuten olen aiemmin sanonut, ihan jo Suomen lakikin huomioi sen että julkisuuden henkilöitä kohtaan saa esittää kärkevää ja jopa epäasiallista kritiikkiä. Se ei ole kiusaamista.

Entäs vihapuhe sitten? Se on aika hauska keissi. Nimittäin, vihapuheelle on olemassa ihan täsmällinen määritelmä.

vihapuhe.jpg

Tässä sitten taas Jarppaministeri kertoo miten hän on kokenut vihapuhetta koska oli kelvoton ministeri.  Ja Atte Jääskeläinen, pääministerin sylikoira, kertoo miten pääministerin saama palaute oli vihapuhetta. Ja nyt kun joku heittää raflaavan kommentin, tämä Merja Ylä-Anttilan kommentti asiaan kertoo paljon.

vihapuhetta taasen.PNG
Rehellisesti sanottuna, kyllä me tiedämme ettei Feldt-Ranta ymmärrä asioita. Hänhän on demari.

Se että puhe on vihaista tai aggressiivista ei tee siitä vihapuhetta. Vihapuheella on toinen merkitys joka yllä mainittiin. Mutta miksi sitten poliitikot ja mediatalot rakastaa näitä termejä?

Siksi että niillä voidaan harhaanjohtaa ja leimata kaikki kritiikki joka on edes inan verran asiatonta (koska joku Hannula nyt tosiaan ei ollut asiaton verrattuna esim. minuun) vääräksi. Ei ole täysin sattumaa että MTV:n uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila sanoo näin, koska MTV:n uutiset ovat turvallisesti asemoituneet puolustamaan vallanpitäjiä, niinkuin tuossa jutussa Jarppaministeristä.

Lyhyesti loppuun: se että joku esittää kommentin asiattomasti tai vihaisesti, ei tarkoita sitä etteikö se olisi validia kritiikkiä silti. Pyrkimys yrittää mitätöidä vääränlainen kritiikki ja vääränlaiset reaktiot politiikkaan, rasismiin, epäoikeudenmukaiseen, and so on, se on propagandistista toimintaa. Enitenhän nimittäin media ja poliitikot haluavat toimia julkisen keskustelun portinvartijoina ja kyetä päättämään siitä mistä puhutaan ja väärän puheen negatointi on tärkeä osa sitä.

 

 

 

Yön maalittajat: olen kuulemma sanonut kylillä oikeistolaisia kielirosvoiksi

Miten tiedottaa itsensä raastupaan: Yle ja Sanna Ukkola

Lyhyt päivitys Sanna Ukkolan Erikeepergatesta. Yle oli nyt saanut oman tiedotteensa ulos ja no, se on vähän niinkuin erikoinen.

ukkola5.PNG
Täältä löytyy.

Onhan se tosiaan hienoa että työnantaja tukee työntekijää häirintätapauksissa, mutta mitä aiemmassa blogauksessani mainitsin, niin tiedotuslinja jossa Hannula yhä esitetään häirikkönä tai jonkinlaisena ahdistelijana on paitsi journalistin eettisten ohjeiden vastainen, myös mahdollisesti Hannulan kunniaa loukkaava, olosuhteet huomioonottaen.

journo.PNG
Journalistin ohjeista.

Ukkolan on annettu käyttää Ylen uutissivuja oman kantansa esittämiseen, mikä on lievästi sanoen outoa, ottaen huomioon että tässä on käynnissä jonkinlainen ajojahti jossa vastakkain on yksi ehdottomasti tunnetuimmista suomalaisista toimittajista ja joku satunnainen tyyppi jostain Pohjanmaalta tai mistä hän nyt olikaan.

Minua kiinnostaisi nähdä miten käy jos Hannula päättää tehdä asiasta rikosilmoituksen. Harvoin sitä kuitenkaan valtakunnanmediassa ketään leimataan häiriköksi noin vain ja näin ohuin perustein. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua, suorastaan.

ukkola again.jpg
Ammattitoimittaja ei taida käyttää näitä sanoja ihan sattumalta tässä yhteydessä?

Tosiaan, sekä Ukkola itse että Pihlajanmäki mainitsevat tämän keissin samassa yhteydessä uhkailun ja jopa tappouhkauksien kanssa. Voisi sanoa että näitä asioita ei tässä kontekstissa voi olla assosioimatta Hannulan persoonaan.

PS: Pihlajanmäenkin viittaus siihen että Ukkola on toiminut poliisin ohjeiden mukaisesti on sangen outoa, koska poliisin kannan mukaan tällaista ohjetta ei ole olemassakaan.

Miten tiedottaa itsensä raastupaan: Yle ja Sanna Ukkola

Spektaakkeli-Ukkolan harha-askel

Minä en erityisemmin pidä journalisteista. Siksi minä en yleensä kirjoita esimerkiksi Sanna Ukkolasta. Eilisen valossa ajattelin kuitenkin kirjoittaa jotain, koska vaikuttaisi siltä että Ukkola on ylittänyt jonkinlaiset rajat sen suhteen miten journalismin puitteissa toimitaan.

Luokkavallan vahtikoiranahan toki Sanna Ukkola on ensiluokkainen toimittaja: joku joka on aina valmis kirjoittamaan että missään ei ole mitään kritisoitavaa, nyky-yhteiskunnan toimintamalleissa ei ole mitään väärää ja pulinat pois. Ehkä siksi, kun marginalisoitujen ryhmien pilkkaamisesta poliittisella kentällä lähdettiin tekemään sallittua (kiitos vaan, Timo Soini), Sanna Ukkola hyppäsi samantien siihen kelkkaan.

sontaukkola.PNG
Kuvakaappaus Suvi Auvisen Päivystävä anarkisti-blogista (joo olen tosiaan niin laiska)

Tämä Pressiklubin juttuhan oli nyt lähtökohtaisesti typerä ja en katso itse pressiklubia, mutta Ukkolan toimintaa karakteroisoi lähinnä lapselliset tempaukset niinkuin tämä joiden olisi kai tarkoitus olla provokatiivisia. Ja sitten kun joku viitsii pilkata tätä, Ukkolalla palaa käämit ja tämä soittaa sitten nimenomaisen Tero Hannulan työnantajalle.

No, työnantajallehan se ei mitenkään kuulu vaikka Hannula toimisi miten (niin kauan kun toimii omissa nimissään työajan ulkopuolella), mutta se on toinen asia. Mutta miten sitten Ukkola reagoi kun esim. Auvinen nostaa esiin tämän toiminnan?

Sanoo että kyseessä on pitkään jatkunut häirintä. Minä olen vain työtön satunnaiskirjoittaja, mutta: miksei vuosikaudet ammatissa toiminut toimittaja osaa esittää tälle pitkään jatkunelle häirinnälle yhtään todistetta? Äärioikeistolaisen maalituksen kohteeksi osuneet toimittajat ovat juuri tehneet näin.

ukkolahäirintä2.PNG

Huvikseni tutkiskelin sitä mitä nyt Twitteristä löytyisi aiheesta. Hannula ei ainakaan pintapuolisen haun perusteella ole jutellut Sanna Ukkolasta paljoa mitään.

ukkolahäirintä.PNG

Olettaen ettei tästä paljastu jotain huomattavan bisarria (ja Ukkola itse ei ole muuta maininnut kuin Twitterin), niin en osaisi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen että Ukkolan egon päälle on käynyt liikaa tämä kenties epäkohtelias mutta pääosin humoristinen arvostelu. Minä olen itse ollut paljon epäkohteliaampi, mutta toisaalta, minulla ei ole työnantajaa jolle soittaa.

Ja kyllähän herranjestas joka ainoa ihminen tietää että kun yhteiskunnassa korkeammalla portaalla oleva ihminen soittaa jonkun työnantajalle, tarkoitus on hankkia sille potkut. Sama se on että vaatiiko sitä avoimesti vai ei, se on sen teon implikaatio.

Viimeiseksi vielä: en tiedä journalistin ohjeista mitään koska en ole journalisti enkä sellainen koskaan halua ollakaan. Sen sijaan tiedän sen, että Suomessa lakitasollakin on tunnustettu se, että julkisuuden henkilöihin (kuten Ukkola) kohdistuu monesti kritiikkiä ja tämä kritiikki tarvitsee jopa erityistä suojelua, osittain kenties siksi että muuten vallanpitäjät ja silmäätekevät olisivat jatkuvasti vetämässä kansalaisia raastupaan. Epäilen että normaali toimintamalli journalismissa rumaan kritiikkiin ei voi olla tämä.

Entäs muuten se jos Ukkola tosiaan päättää ottaa sen linjan että Hannula onkin häiriköinyt häntä pidempiaikaisesti? Minä en ole lakimies, mutta katsoisin että siinä kohtaa ihan tuo linkkaamani lakipykälä saattaisi olla sovellettavissa.

Pitäisikö Hannulan nyt soittaa Ylen johtoon ja kysyä että no mites nämä syytteet mitä Pressiklubin Ukkola on esittänyt? Ehkä.

 

 

 

Spektaakkeli-Ukkolan harha-askel

Kirkko ja kaupunki vähättelemässä seksuaaliahdistelusyytteitä

Sisältövaroitus: käsittelee seksuaalisen ahdistelun ja seksuaalisen hyväksikäytön vähättelyä.

En yleensä lue Kirkko ja kaupunki -lehteä mutta nyt satuin bongaamaan lehden pääkirjoituksen Twitteristä. Sanoisin että puhtaassa omituisuudessaan tämä päihittää jopa Kari “Napakymppi” Salmisen kolumnit Turun Sanomien pääkirjoitussivulta.

Tiivistettynä: tuomiokapitulille on tehty valitus papin tekemästä seksuaalisesta ahdistelusta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä, sekä erikseen myös valitus Teemu Laajasalosta, joka olisi valituksen mukaan neuvonut tästä syytettyä. Pääkirjoitus vihjailee että kyseessä olisi ollut jonkinlainen yritys vaikuttaa piispanvaaleihin.

k&k.PNG

Pääkirjoitus yrittää kiemurrella sen kanssa enemmänkin että tällaisethan valitukset pitäisi ottaa tosissaan, ilmoitus pitäisi tehdä poliisille koska poliisi on neutraali osapuoli, mutta tämä vaikuttaa kaikki melkoisen ulkokultaiselta, kun toisaalla pääkirjoituksessa sanotaan että ajoitus näyttää harkitulta.

Minulla itselläni herää enemmän kysymys, että voiko Helsingin seurakunnissa jatkossa tapahtuvista ahdistelutapauksista tehdä valituksia, ilman että Kirkko ja kaupunki käyttää niiden valitusten ajankohtaa oman agendansa ajamiseen. Tai ilman että Kirkko ja kaupunki aika suoraan antaa ymmärtää että heidän mielestään valituksissa ei ole mitään pohjaa.

Noin niinkuin lähtökohtaisesti, minkä tahansa ahdistelun uhrilla on oikeus valita juuri se toimintamalli jonka haluaa valita, ja jos joku ei halua poliisille mennä, hänellä on täysi oikeus valita olla menemättä. Tätä ei pitäisi kirkollislehden pääkirjoituksessa kyseenalaistaa eikä käyttää jonkinlaisena kirkon sisäpolitiikan lyömäaseena.

Kirkko ja kaupunki on aiemmin julkaissut tällaisen inkoherentin artikkelin itse kantelusta. Voitte ihan itse miettiä näyttääkö nyt kirkko organisaatiolta, jossa ahdisteluun puututaan.

 

Kirkko ja kaupunki vähättelemässä seksuaaliahdistelusyytteitä

Suxes ja miten LGBT-historia toistaa itseään

Turun Pride-viikko on ohi ja se oli hauska. Sen aikana tapasin mm. sarjakuvataitelija Sophie Labellen, osoitin mieltä natseja vastaan toverien kanssa ja istuin vesisateessa piknikillä.

Turku Pride sai myös Suxes-ravintolan Arto Juntusen avaamaan sanaisen arkkunsa siitä miten hänestä Turku Pride on huono ja miksi hänen ravintolansa ei tule enää tukemaan Turku Pridea. Tämän Kylän Homopoika kirjoitti aiheesta jo aiemmin mutta ajattelin itse kommentoida tätä myös.

Se on toistuva teema LGBT-aktivismissa ja LGBT-historiassa miten hyvätuloiset valkoiset cishomot ovat yrittäneet työntää muut marginalisoidut ryhmät sivuun aktivismissa. Syy siihen on se että on rakennettu yhteiskunnallista narratiivia jossa valkoiset cishomot ovat cisheteroiden lisäksi myös normaali ryhmä toisin kuin muut ryhmät. Ja kuten TKHP-Eino sanoo omassa blogauksessaan, tämä on Pride-kontekstin huomioonottaen erinomaisen mielenkiintoista kun muistaa ketkä Stonewallin mellakoissa olivat. Siellä oli nimenomaan rodullistetut transnaiset toimimassa syrjivää poliisia vastaan.

suxes1

Huomatkaa erityissti lause tämä hajaannuttaminen ajaa lähinnä priden vastustajien etuja. Koska Suxesissa ei löydy sen verran solidaarisuutta, että jaksaisivat tuntea mieluummin sympatiaa muita marginalisoituja kohtaan kuin ottaa huomioon että mitäköhän Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen meistä nyt ajattelee.

Turku Pride on siitä hieno tapahtuma, että se ei ole Helsinki Priden kaltainen umpikaupallinen tapahtuma vaan ensisijaisesti yhäkin mielenosoitus. Turku Pride ei pelkää ottaa kantaa.

Ja sekin että Turku Pride on päättänyt ottaa linjan, että ollaan eettisiä ja ekologisia niin pitkälle kuin mahdollista ei sekään sovi Suxesille. Valitetaan siitä että Turku Prideilla ei ole tarjolla liharuokaa ja Tämäkö on Turku Priden yhdenvertaisuutta? Hei Arto Juntunen: jos sinulla hajoaa pää siihen ettet saa nauravia nakkeja ja ketsuppia Prideilla niin ehkä sulla on oikeasti asiat liian hyvin.

Sepä siitä, en jaksa käyttää tähän sen enempää vaivaa. Todettakoon taas että tämä on toistuva kuvio siitä miten parempiosainen marginalisoitu ryhmä on valmis heittämään muut bussin alle koska heitä kiinnostaa oma asemansa enemmän kuin mikään solidaarisuus.

Mitä sitten on tehtävä? No, Suxesia voi boikotoida. Itse olen ollut järjestämässä siellä tapahtumia aiempina vuosina, en ole enää järjestämässä. Olen myös käynyt siellä oluella, en käy enää. Sen sijaan suosittelen ihmisiä käymään vaikka Cosmic Comic Cafessa ja Portissa. Ne on mukavampia paikkoja muutenkin eivätkä näytä uimahallin kahviolta.

Myös: olikohan se nyt hyvää ja ammattimaista viestintää kirjoittaa tuollainen itkuinen julkilausuma? Juntunen: jos Turku Pride ottaa pannuun, kannattaa yrittäjänä pitää se vaikka ihan omana tietonaan ja lopettaa yhteistyö kaikessa hiljaisuudessa. Tuollaiset manifestit on epäammattimaisia ja lähinnä tuo kaikkien tietoon että “tämän baarin omistaa ämpäri”.

Suxes ja miten LGBT-historia toistaa itseään

Society of the Terrorism Spectacle

Content Warning: contains mentions and brief descriptions of violence.

Terrorism-Word-Cloud.jpg

Not all tragedies have a larger meaning attached. This is what we should remember.

While the events that took place in Turku on the 18th of August were a tragedy, we should do well enough to remember that at this point, any ties to organized terrorism are of a flimsy nature and not confirmed at all. I feel safe enough in making a bet that in the end, no ties to terrorism will be discovered.

While the media and the politicians ask for restraint, this has already been framed as a terrorist attack regardless of the lack of substance pointing towards that. Why? Society demands a Spectacle and an narrative.

We’ve seen attacks like this before and we’ll see more in the future. Yet, the public discourse where asylum seekers have been portrayed as a security threat, this case is singled out as something unique and something that is going to change society forever.

We should probably ask “why?” Senseless violence cannot, for the most part, be prevented if there’s people willing to do acts of violence. We can change our society in ways that do make people less prone towards violence as a solution, but that is an effort that’s impossible to do under the current political system. Our political system in fact demands the existence of violence.

At the core of the answer to “why” lies of course the structural racism of the Finnish state. The Imatra attack was essentially in all regards the same as this one, even up to the detail of the misogynist slant of the violence. Yet, since the perpetrator was white, we as a society saw no real problem in it: Finnish men are prone towards violence against women, and our society accepts it without making a fuss. The government absolutely ignores it. The police do not take strong action against it. Friends and relatives of victims often try to make the victims ignore it. The media occasionally pretends to care, but at the heart of it, they do care even less than the government. Ordinary misogynistic violence is not a Spectacle, apart from the rare case.

Thus, even before the bodies of the victims got cold, we as a society went oh, this just didn’t matter at all. 

Yet, a Moroccan 18-year old who stabs women at random is something that our society wishes to see as significant. Of course the publicity and the Spectacle of the act of violence play a significant part but still, publicity doesn’t happen in a vacuum. When a person of color commits an act of violence in a society that still sees white as the default, the first to come lapping at the pools of blood are the far right and then the media. The media does play coy with building up the spectacle, admonishing their audience to stop spreading rumors, telling people to not panic, yet they never show any real restraint at fueling the fires of the Spectacle.

Terrorism is the best Spectacle for the media. Except in the rarest of cases, it does not affect them at all unlike wars where media representatives occasionally die, because terrorism so rarely manages to become a significant threat to the media. Terrorism simply cannot break a society by itself. Terrorism is a safe Spectacle since there is no existential threat in it. It even makes random and senseless violence dramatic.

So the attack in Turku was packaged as a terrorist threat, because of the demand for Spectacle and the racism of our society. And at the core of it, the fault lies with the media.

 

Society of the Terrorism Spectacle