Hesarin suuri köyhyysartikkeli: lyhyt kommentti

Sisältövaroitus: itsetuhoisuus.

Hesari kirjoitti tänään köyhyydestä. Koska itseäni oli haastateltu jo ajat sitten aiheesta omalla nimellä ja naamalla ja se oli aikamoinen kokemus jo silloin, niin ajattelin kirjoittaa muutaman sanan.

köyhyys
4000 vastasi, yhtään kukaan heistä ei hyötynyt tästä artikkelista

Alunperin en aikonut, koska omasta köyhyydestä kirjoittaminen ei tuo hyvää mieltä. Siinä ei ole mitään katarsista saavutettavaksi, kun ajattelee asioita mitä ei oikeastaan haluaisi ajatella.

Ensinnäkin, koko artikkeli on aivan hyödytön, sanoin sen jo aiemmin ja sanon tässä uudestaan. Köyhyydestä on kirjoitettu vaikka miten paljon minun elinaikanani, mutta yhtään ainoaa konkreettista tekoa, joka olisi köyhiä auttanut, ei ole tehty. Poliittista luokkaa ei kertakaikkiaan kiinnosta pätkääkään köyhien asema, ei nyt eikä koskaan. Sieltä suunnasta on ihan turha odottaa apua.

Toiseksi: silloin kun oma juttuni ilmestyi, sitä luettiin aika paljon ja näin kun silloisen pääministeri Kataisen erityisavustaja Juho Romakkaniemi kauhisteli sitä että voi miten kauheaa voikaan olla. Romakkaniemi toki jatkoi siitä saumatta köyhien pilkkaamiseen ja leikkauspolitiikan kannattamiseen.

Miten tänään sitten? No, nykyisen pääministerin erityisavustaja päivittelee myös sitä että onpas se köyhyys kamalaa.

kräkkinen 2

Mikä on aika paksua, kun se kuvottava sika Sipilä on nimenomaan ajanut viimeiset vuodet politiikkaa jonka tarkoitus on ollut tehdä köyhien asemasta vielä huonompi ja siirtää yhteinen omaisuus pääministerin taskuihin. Sanoin tämän Kärkkäiselle, ja vastaukset mitä sain oli niin täydellisen ympäripyöreitä, kuin mitä kepulaiselta voikin odottaa.

kräkkinen1kräkkinen

Minä en koe mitään suurta onnistuneisuutta. Vuosi vuodelta asemani heikkenee, terveys rapistuu, ja sadoista työhakemuksista huolimatta töitä en ole saanut kuin muutaman keikkatyön ja puolen vuoden laittoman määräaikaisuusketjutuksen verran. Miksi minua pitäisi kiinnostaa se että joku kokee tekevänsä hyvää, jos he eivät sitä tee.

Kyllähän tällainen pistää vituttamaan.

Loppujen lopuksi, se mitä artikkelissa kauhisteltiin, se itsetuhoisuus ja viha. Oi kyllä, sitä löytyy. Kun minun elämälläni ei ole edes itselleni oikein mitään arvoa, kun taloudellisen tilanteen takia en voi edes täysin nauttia niistä harvoista hyvistä asioista mitä elämässäni on, niin ei mene päivääkään ettenkö miettisi sitä miten ihanaa olisi jos tämä kaikki loppuisi pian. Köyhyydessä eläminen on kuin olisi happosateessa: se liuottaa kaiken pois elämästä, ne hyvätkin asiat.  Illuusiot on lähteneet: kerroin jo vuosia sitten turhista työnhauista, ja nyt on vuosi 2019, olen viisi vuotta vanhempi ja tiedostan aivan hyvin etten minä tule koskaan samaan töitä tai muuta toimeentuloa, jolla elämä olisi elämisen arvoista taas. Niin ei vaan tule käymään, sanovat ihmiset mitä tahansa.

Eikä se lohduta yhtään että Hesari kirjoittaa aiheesta. On sitä ennenkin kirjoitettu ja koskaan siitä ei mitään seuraa. Huomenna siirrytään toisiin uutisiin ja köyhien asema ei muutu.

Minä todellakin koko sydämestäni vihaan joka ainoaa hallituspoliitikkoa ja jokaista joka heidän kanssaan työskentelee, koska he ovat koko yhteiskuntaluokkani vihollisia.

Advertisements
Hesarin suuri köyhyysartikkeli: lyhyt kommentti

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s