Kenen etu yhteiskuntarauha on?

Helsingin sanomissa oli taas vaihteeksi huono kolumni edellisviikolla. En kirjoittanut silloin siitä koska no, minua ei oikeastaan kiinnosta kirjoittaa Laura Huhtasaaresta, paitsi ehkä tangentiaalisesti jos Mari K. Niemi on taas analysoinut läpiä päähänsä.

parempiakin tapoja vaikuttaa.jpg
Reminder: tämä oli Kokoomusnuorten mainos. Se ei oikein toiminut koska vähänkö nää tyypit näyttää cooleilta.

Mutta: puhutaan taas koko demokratian suojelemisesta ja sen sellaista. Ilmeisesti Tommi Niemisen mielestä tämä tarkoittaa sitä että pitää nyt asettautua laitaoikeistolaisen Marinol Le Penin turvaksi koska no poliittinen väkivalta ja sen sellainen. Nieminen ei juuri hukkaa sanoja nostaakseen esiin sitä että pääosin poliittinen väkivalta ja poliittiset attentaatit Suomessa kohdistuvat vasemmistolaisiin, turvapaikanhakijoihin ja rodullistettuihin. Muistetaan vaikka Jyväskylän kirjastopuukotus, sen jälkeinen poliisin kieltäytyminen Vasemmistonuorten puhetilaisuuksien suojelusta, vastaanottokeskusten polttamisyritykset ja rasistinen katuväkivalta. Jotenkin Nieminen onnistuu puhumaan äärioikeistosta varsinaisesti sanomatta yhtään mitään nykyisestä äärioikeistosta tai siitä mitä nykyinen äärioikeisto tekee. Äärioikeiston uhka ei nimittäin kohdistu kolumnisteihin vaan rodullistettuihin ja vasemmistolaisiin.

Kun Huhtasaari itse kannattaa äärioikeistolaista väkivaltaa, niin mitä ihmeen syytä kellään, joka voi joutua äärioikeistolaisen väkivallan kohteeksi on osoittaa sympatiaa Huhtasaarta kohtaan? Miksi ihmeessä joku, jonka omaa kotirauhaa uhataan Huhtasaarten aatteen jakajien joukosta, välittäisi Huhtasaaren kotirauhasta pätkääkään?

Laajemmalti katsoen näyttää siltä että yhteiskuntarauha ja nämä demokraattiset arvot tuntuvat palvelevan lähinnä valtaapitäviä ja rikkaita. Suomi on niiltä osin harvinainen maa, että täällä rikkaat ja köyhät elävät monilta osin rinta rinnan, ilman muureja ja henkivartijoita. Mutta onko tämä sellainen asia joka pitäisi kokea tavoittelemisen arvoiseksi asiaksi kaikissa olosuhteissa?

Itse sanoisin että ei. Sitten 1990-luvun laman eriarvoisuus on kasvanut ja köyhyys on lisääntynyt jatkuvasti. Jos yhteiskuntarauha johtaa siihen että köyhimmiltä voidaan jatkuvasti leikata ja marginalisoituja kohdella huonosti, yhteiskuntarauha joutaa mennä.

Ongelma on siinä että jopa Jari Lindströmin kaltainen epäkelpo ministeri näkee yhteiskuntarauhan heikentymisen mutta mitään ei tehdä tilanteen korjaamiseksi. Lindström jatkaakin leikkausten ja piiskalinjan ylistämistä niinkuin se parantaisi kenenkään asemaa. Työttömiä rikkaruohoihin verrannut Juhana Vartiainen vitsailee leipäjonoista ja samoin kannattaa piiskalinjaa. Valtionvarainministeriön Martti Hetemäki tekee samoin, perustellen sillä että vaihtoehtoiset suunnitelmat olisivat olleet vielä kovempia. Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen, joka mokasi täysin toimeentulotuen siirtämisen Kelan hoidettavaksi, jauhaa samaa. Pääministeri Sipilä puhuu siitä miten ihmisiä on peloteltuAinoa joka tästä ei jauha, on Pirkko Mattila joka oli eduskuntakeskustelun aikaan savusaunassa ja kieltäytyy käymästä julkista keskustelua koko aktiivimallista.

Ja niin edelleen. Se yksinkertainen ja kansantajuinen kritiikki, jonka kaikki tietävät olevan totta, sivuutetaan. Se yksinkertainen totuus on se että tämä on leikkaus sosiaaliturvaan ja leikkauksen kohteena oleva ei pysty leikkaukseen vaikuttamaan. Töitä ei vieläkään ole kaikille, eikä näillä keinoilla niitä tule.

Tilanne, missä päättäjät kokevat voivansa tehdä epäinhimillistä politiikkaa ihmisistä välittämättä, koska yhteiskunnassa vallitsee yhteiskuntarauha joka heitä suojaa, on täysin nurinkurinen, kuten on myös Merja Kyllösen analyysi tilanteesta tässä puheessa jonka hän piti Vasemmistoliiton puoluevaltuustossa.

Yhteiskunta, joka pitää kaikki mukana, sivistää, kouluttaa, hoitaa ja antaa mahdollisuuden elämään, on myös kansalaisilleen puolustamisen arvoinen. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen on yksinkertaisesti tärkein keinomme taata yhteiskuntarauha. Väitän, että turvallista yhteiskuntaa rakennetaan edelleen parhaiten poistamalla syrjintää, pienentämällä tuloeroja ja varmistamalla yleisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen.

Sen sijaan kävikin niin, että tämä yhteiskuntarauha on mahdollistanut eriarvoistumiskehityksen. Ja jos yhteiskuntarauhan ylläpidossa roikutaan kiinni välittämättä siitä, millaista politiikkaa tehdään, niin palvellaan vallassaolevien etuja, ei kansan.

Advertisements
Kenen etu yhteiskuntarauha on?

2 thoughts on “Kenen etu yhteiskuntarauha on?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s