Maanantaipalaveri Ratakadulla

Yllättävän harvoin kukaan jaksaa kuunnella minua, mutta tänä maanantaina asiat olivat vaihteeksi toisin. Olin saanut kutsun tulla konsultoimaan Ratakadulle uudesta turvallisuusuhasta, josta Supolla ei vielä ollut selkeää käsitystä. Joten eipä siinä mitään, valtion laskuun junalla Helsinkiin ja neljä tuoppia ravintolavaunussa. Minut otti vastaan Ratakadulla ylitarkastaja Seppo Gehlen, jolla oli yllään huonosti istuva Batistini-puku ja kurkkusalaattitahra kravatissaan.

Olin tehnyt ehtoni selväksi, koska eihän nyt Supolle puhuta jollei siitä saa jotain irti. Vaadin kolme askia valkoista Marlboroa, kaksi kupillista tummapaahtoista kahvia ja vegaanisen croissantin.

Ylitarkastaja Gehlenin mielestä en olisi saanut polttaa neukkarissa. Sanoin että joko saan polttaa täällä tai sitten pidetään neuvottelu puistossa. Lopulta hän myöntyi siihen että saan käyttää tuhkakuppina neuvottelupöydällä seisovaa NKVD-hattua joka kuulemma oli Seppo Tiitisen saama lahja Neuvostoliitosta.

Aloitin esitykseni. Supo oli viimein herännyt äärimaltillisuuden uhkaan mutta ei tuntenut aihepiiriä erityisen hyvin. Äärimaltillisuus oli alkanut ensimmäistä kertaa nousta julkisuuteen 2015, kun Ali Jahangiri oli äärimaltillisuuksissaan päättänyt tehdä ison numeron siitä että meillä pitää olla dialogia äärioikeistolaisten kanssa.

Tässä kohtaa tungin koko croissantin suuhuni ja ylitarkastaja Gehlen katsoi minua kolme minuuttia inhoten kun yritin saada sitä huuhdeltua alas Löfgrensin kahvilla. En täysin onnistunut tässä joten jouduin sylkäisemään noin kolmanneksen siitä kokolattiamatolle. Jatkoin kuitenkin.

Äärimaltillisuus on vaivihkaa levinnyt kaikille yhteiskunnan sektoreille lukuunottamatta liike-elämää jossa yhä vaikutusvaltaisin poliittinen suuntaus on kaikkia vähemmistöjä vihaava insinööriys.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat on täysin äärimaltillisuuden läpitunkema, kerroin esitellen samalla lehtileikkeitä kansiostani joka oli tupaten täynnä äärimaltillisten journalistien kirjoituksia. Näytin samalla myös kuvankaappauksia Facebookryhmistä, jossa eräskin sosialidemokraattinen kulttuurisihteeri uhkasi mestata jokaisen joka kehtaa arvostella viranomaisia.

Jatkoin. “Myös television keskusteluohjelmissa on näkynyt äärimaltillisuutta, jonka tavoitteena on pysähdyttää kaikki mahdollinen ongelmanratkaisu, jotta keskustelu voisi jatkua loputtomiin.”

Gehlen nielaisi hermostuneena.

“Mihin tällä keskustelulla sitten oikein pyritään jos äärimaltillisia ei kiinnosta ongelmien ratkaisu?” hän kysyi.

“Käsittääkseni ei yhtään mihinkään. Paitsi että äärimaltilliset pääsevät paheksumaan kaikkia muita.”

“Onko sinulla ennustetta tai analyysiä siitä mihin tämä tulisi johtamaan?” hän kysyi, yhä hermostuneempana. Pudotin tupakan lattialle ja tallasin sen sammuksiin, polttaen reiän kokolattiamattoon.

“Todennäköisimmin äärimaltillisuus häviää ajan myötä itsestään.” Gehlen näytti helpottuneelta siihen asti kunnes jatkoin. “Suurin osa äärimaltillisista tulee asemoimaan itsensä  äärioikeistoon, koska heidän mielestään on tavattoman törkeää se miten tasa-arvoa puolustetaan yhteiskunnassa. Siksi ne jotka nyt huutavat keskustelun perään tulevat itse pian auttamaan esimerkiksi polttopulloiskuissa ja pahoinpitelyissä, koska äärioikeisto on heidän mielestää paljon sosiaalisti hyväksyttävämpi kuin tasa-arvon puolustaminen.”

Nousin ylös ja tein lähtöä. “Että onnea vaan teille tämän ongelman kanssa, Seppo.”

 

 

 

 

 

 

Advertisements
Maanantaipalaveri Ratakadulla

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s