Yhteiskunnan atomisaatio, ideologia ja kapitalismi

Lueskelin huvikseni Peruste-lehden debattimuotoisen jutun jossa toimittaja Pontus Purokuru ja SAK:n Juha Antila puhuvat palkkatyöstä. Oletin tässä olevan syvää ideologiaa ja en pettynyt.

Keskityn tässä pääasiassa Purokurun kritisointiin koska voi hyvä jumala minä haluan palkkatöihin. Antilaa voi kritisoida joku muu, vaikka tuskinpa minä olen Antilan kanssa kaikesta samaa mieltä anyway.

Historiaan viittaaminen on hieman heikohko argumentti, koska tapa jolla työnteko yhteiskunnassa järjestetään on aina paitsi konkreettisten syiden, myös ideologian ja pääoman sanelema. Yksi hyvä esimerkki tästä on miten Englannissa noin 1500-luvulta alkaen oli vahva jatkuva siirtyminen pois itsenäisestä viljelystä ja kohti suurtiloja, koska lampaanvillalla teki parempaa tiliä kuin viljalla, noin karkeasti yksinkertaistettuna. Skotlannissa suurtilalliset pakottivat pienviljelijät pois tiloiltaan ja tilalle tuli lampaita. Perinteistä elämäntapaa syrjäytettiin aktiivisesti noin 300 vuotta, koska pääoman intresseissä oli tehdä näin. Englannissa jo Tudorien valtakaudella tämän kehityksen ongelmallisuus tunnustettiin mutta sille ei toki tehty mitään, koska pääoma vaati tätä kehitystä.

Totta kai herramme vuonna 2017 emme enää elä agraariyhteiskunnassa ja hyvä näin, mutta samat lainalaisuudet pätevät nytkin: työnteon järjestäminen riippuu ensisijaisesti ideologiasta ja pääoman vaatimuksista. On ehkä huomattava se että vapaampaa työntekoa vaativat ovat yhäkin vähemmistössä Suomessa, koska palkkatyö takaa sen mitä enemmistö elämältään on aina halunnut ja haluaa yhä.

Nimittäin vakautta. Vakituinen palkkatyö antaa ihmiselle mahdollisuuden järjestää elämänsä niin että tietää suurinpiirtein mitä ensi kuussa tapahtuu tai mitä vuoden päästä tapahtuu. Voi perustaa perheen, voi omistaa asunnon, voi hankkia harrastuksia koska tietää mistä rahat näihin tulee. Ihmisiä joita sattuu nämä kiinnostamaan, “vapaampi työnteko” freelancerina tai pakkoyrittäjänä ei erityisemmin hyödytä lainkaan. Purokuru toki jättää tämän täysin huomiotta.

Stalinin vainojen seurauksista on joskus käytetty termiä yhteiskunnan atomisaatio, missä rikottiin jokainen rakenne joka on antanut yksilölle yhteenkuuluvuuden voimaa: perhe, työpaikka, kotikylä, kaikki. Pääoman etuhan on käyttää näennäistä vapautta palkkatyöstä ideologisena porkkanana markkinatalouden hyväksyville jotta saataisiin aikaan samanlainen atomisaatio täälläkin, koska yksilöä tukevat rakenteet ovat voittojen tavoittelun tiellä, erityisesti ammattiliitot. Pitäisi tosiaan ehkä alleviivata sitä että pakkoyrittäjille ei ole ammattiliittoja lainkaan, vaan jokainen vastaa ainoastaan itsestään, ja siitähän pääoma pitää.

Palkkatyön ulkopuolinen työ on pääosin kädestä suuhun elämistä, vailla työehtosopimuksia tai lain turvaa. Työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta säädellään lailla, mutta kun muutetaan työntekijä yrittäjäksi, kaikki relevantti suoja poistuu. Markkinataloudessa kuka tahansa on aina korvattavissa, joten jos yksi konsultti ei suostu tekemään lisää työtä palkatta, aina voidaan ottaa tilalle toinen.

Sen pitäisi olla selkeää että markkinatalouden kontekstissa lähestulkoon kaikki missä puhutaan valinnanvapaudesta on silkkaa huijausta. Pakkoyrittäjä Suomessa voi kyllä valita vapaasti olla perustamatta perhettä tai omistamatta asuntoa, mutta pystyy teoriassa valitsemaan kelle tekee töitä ja milloin. Purokuru hukkaa paljon sanoja siihen pakkoluonteeseen mikä palkkatyössä on, mutta pakkoyrittäjänä tai freelancerina, sitä pakkoluonnetta on aika reilusti enemmän, paitsi harvoilla etuoikeutetuilla.

Itsemääräämisen hehkuttaminen tilanteessa missä enenevissä määrin ihmiset joutuvat tekemään juuri sitä työtä mitä on tarjolla, niillä ehdoilla mitä tarjotaan ja aina vain vähemmällä korvauksella, se tuntuu minusta lähinnä naurettavalta, samalla tavalla kuin teknokratia-obsessoituneiden uusliberaalien hehkutus siitä miten digitalisaatio, robotisaatio ja stigidilaatio tekevät meistä vapaita. Eivät ne tee, ne vaan luovat uudenmalliset kahleet mitä työläinen voi pujottaa omaan kaulaansa.

Ja yhteiskunnan muutoksen esittäminen jonain luonnonvakiona on typerää. Yhteiskunta muuttuu siksi että joku sitä haluaa muuttaa koska hyötyy siitä. Pakkoyrittäjyys on olemassa siksi että pääoma hyötyy siitä.

 

Advertisements
Yhteiskunnan atomisaatio, ideologia ja kapitalismi

One thought on “Yhteiskunnan atomisaatio, ideologia ja kapitalismi

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s